E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Kielenhuollon käsikirjan (Iisa, Oittinen, Piehl, 2012, s. 252-264) mukaan verbin taivuttamatonta muotoa kutsutaan perusmuodoksi.Perusmuodon lisäksi verbillä on seitsemän persoonamuotoa (yksikön 1., 2., ja kolmas muoto, monikon 1., 2., ja kolmas muoto sekä passiivimuoto).Verbillä on myös neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).Lisäksi verbillä on tapaluokkia (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali) sekä nominaalimuodot infinitiivi ja partisiippi.
Parhaiten kieliopillisiin kysymyksiin osaa vastata Kotimaisten kielten keskus, jonne voi lähettää kysymyksen Kielineuvonnan kyselylomakkeen kautta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Myös Suomen...
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Hei,
Vuosiluvuissa eng. kielisissä maissa käytetään järjestyslukua 19. vuosisata. Suomessakin voi etenkin vanhemmissa elokuvissa tai kirjoissa törmätä vastaaviin ilmaisuihin. Samantyyppinen ilmaushan on vastaavasti nykyään harvinainen lukusana-ilmaus (29 = yhdeksän kolmatta). Englanninkielinen ilmaus "in the nineteenth century" tarkoittaa sanatarkasti "yhdeksännellätoista vuosisadalla". "Nineteen" vuosiluvuissa (hundred jätetään usein pois) tarkoittaa taas 1900-lukua kuten suomen kielessä (esimerkiksi 1984 = nineteen eighty-four).
Toivottavasti tämä on riittävän selkeästi ilmaistu.
Jos asut Suomessa ja saat eläkettä ulkomailta, eläkkeen verotuksen ratkaisee yleensä Suomen ja eläkkeen lähdevaltion välinen verosopimus. Usein maksat ulkomailta saadusta eläkkeestä veroa ulkomaille. Kun asut Suomessa maksat eläkkeestä veroa myös Suomessa, mutta kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvittämällä ulkomaille maksetut verot Suomen veroista. Aina eläkettä ei veroteta siinä valtiossa, josta eläke on saatu. Silloin Suomi verottaa eläkkeen normaalisti.
Verotus riippuu kohdallasi siis Suomen ja Viron välisestä verosopimuksesta. Voit kysyä asiasta tarkemmin Verohallinnon asiakaspalvelusta.
Lähde
Eläkettä ulkomailta - vero.fi
Taskukirjaston omistanut ja sitä ylläpitänyt Espoon kaupunki vastaa, että Taskukirjasto päätettiin lakkauttaa, koska sen toiminta oli ollut epävarmaa ja kehitysnäkymät heikot. Päätös lakkauttamisen ajankohdasta oli jo tehty eikä tätä päätöstä muutettu, vaikka Helmet.finna.fi sivuston betaversion julkaisu hieman myöhästyi suunnitellusta, eikä kaikkia toivottuja ominaisuuksia ole vielä käytössä.
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei ole löytynyt vastausta kysymykseenne. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.suomenpankki.fi/fi/yhteystiedot.
Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja.
Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.
esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha.
Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan...
Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa"https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Merihevonen on tosi kaunis ja runollisen oloinen eläin, seuraavista osoitteista löydät tietoa suomen kielellä:
http://www.helsinginenergia.fi/media/helen/Helen402_3.pdf
Edellisestä osoitteesta löydät heti ensimmäiseltä sivulta: Merihevoset ovat oikeasti kaloja, vaikka ovatkin huonoja uimareita... ja hieman aikaisemmin samalla sivulla: Harva tietää, että merihevosen sukulaisia merinauloja löytyy Suomestakin...
Kun vierität sivua alaspäin löydät akvaariohoitajan kertomana merihevosten ruokinnasta.
Merihevoset ovat uhanalaisia eläimiä, tässä suojeluasiaa:
http://www.sealife.fi/page.php?page_id=20
Wikipediassa on artikkeli merihevosista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihevoset .
Lähikirjastostasi löytyy varmaankin myös eläinkirjoja, josta...
