Ilkka Remes on salanimi, jonka kirjailija omaksui itselleen ensimmäisen kirjansa julkistamisen myötä. Ilkka Remeksestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ja Vastausarkistosta löytyy melko runsaastikin tietoa kirjailijasta itsestään.
Lohjan kaupunginkirjastossa on säilytetty myös lehtiä ja lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan Ilkka Remeksen elämästä ja perheestä. Niitä voit nyt kysyä pääkirjastosta.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan "pilkku" seuraavasti:
"ympäristöstään väriltään t. valoisuudeltaan erottuva pieni kohta, laikku, läikkä, läiskä, piste."
Ulla-Maija Kulosen toimittamasta teoksesta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | 1995, löytyi tieto, että sana pilkku juontaa sanasta pilkka.
Pilkka tarkoittaa (puuhun lyöty) merkki, rasti; maali (ammuttaessa); täplä, laikku.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
https://www.kotus.fi/sanat
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Katri Ylanderin Mansikkamäki-laulu on laulajan Katri Ylander –nimisellä levyllä. Laulujen sanat löytyvät levyn tekstilipukkeesta. Nuotteja kappaleeseen ei ainakaan vielä ole saatavilla.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Pyytäisin teitä ottamaan yhteyttä Rakennusteollisuuden keskusliittoon, sieltä saatte yksityiskohtaiset tiedot.
http://www.rakennusteollisuus.fi/
Kuluttajansuojalaissa puhutaan yleisellä tasolla toimitusehdoista ja tarjouksen vahvistamisesta:
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Kirjaston käytettävissä olevasta lähteestä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Sukunimet" (Otava, 2000) ei löytynyt mainintaa "Taipanen” –nimen alkuperästä.
Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka ylläpitämässä nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa nimitietoa Suomen eri paikkakunnilta.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan
maksutta paikannimien, suku- ja etunimien käyttöä koskeviin kysymyksiin, maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9.30–11.30. www.kotus.fi
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa tiistaisin ja...
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
Suomalaisia kirjailijoita, jotka olisivat äidinkielen lopputyön arvoisia, on paljon. Kiinnostavia suomalaisia kirjailijoita voi etsiskellä esimerkiksi hakuteoksista. Hyvä hakuteos on Otavalta vuonna 2004 ilmestynyt "Suomalaisia kirjailijoita", joka esittelee suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta 2000-luvulle. Naiskirjailijoista kiinnostuneelle lukijalle puolestaan sopii teos "Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja" (1989), toim. Maria-Liisa Nevala, jota olen itse käyttänyt paljon. Netistäkin löytyy kirjailijahakemistoja, ja esimerkiksi Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Kirjastot.fi -palvelun sivulle http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
Arto Paasilinnan Seuran kotisivuilta löydät varmasti kaiken olennaisen Arto Paasilinnasta, hänen elämästään ja teoksistaan:
http://www.klak.com/paasilinna/
