Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Sen lisäksi että kirjastoihin hankitaan valtava määrä aineistoa, kokoelmasta myös poistetaan paljon esim. huonokuntoisia, likaisia ja tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
Kulttuurillisesti tai muuten arvokasta ja säilytettävää kirjallisuutta siirretään kirjastojen omiin varastoihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varastoitava kirja-aineisto on koottuna Pasilan pääkirjastossa sijaitsevaan Helmet-kirjavarastoon. Vastaavasti Helmet- musiikkivarasto on Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Pääkirjaston kirjavarastolla on kokoa 884m² ja siellä on yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertaa.
Lisätietoa aiheesta ja varastointiperiaatteista löydät Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/...
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Voisikohan kyseessä olla H.C. Andersenin klassikkosatu Keisari ja satakieli, josta löytyy mukaelmia useistakin eri lastenkirjoista?
Satu löytyy alkuperäisenä Andersenin versiona esimerkiksi teoksesta:
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005, suomentanut Eeva-Liisa Manner)
Ja vähän mukaillen esimerkiksi tästä teoksesta:
Suuri satukirja tytöille / suunnitellut Nancy Leschnikoff ja Helen Wood ; toimittanut Sarah Courtauld ja Rosie Dickins ; suomentanut Tiina Julin (Kids.fi, 2012)
Teosten saatavuustiedot löydät Satakirjastot-tietokannasta: https://satakirjastot.finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä Corel Draw 8:aa käsittelevää teosta, Reima Flyktmanin Corel Draw 8 sekä Outi Lammin samanniminen teos. Flyktmanin kirjaa on Espoon pääkirjastossa ja Matinkylässä, molemmat niteet tosin tällä hetkellä lainassa, luokka 75.11. Lammin teosta ei ole Espoon kokoelmissa, mutta Helsingin ja Vantaan kirjastoissa yhteensä 17 kpl, ja sitäkin voi siis tilata myös Espoon kirjastoihin. Saatavuustilanne vaihtelee, saatavuustietoja voi tutkia myös Internetin kautta osoitteessa http://www.libplussa.fi/ (nimekehaku CorelDraw#).
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Hei
Linda Olssonin kirjat voi hyvin lukea missä järjestyksessä tahansa. Ne eivät ole jatkumoa toisilleen. Listauksen hänen kirjoistaan saat esi merkiksi Google-haulla Linda Olssonin kirjat.
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
