Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Hei!
Esimerkiksi MikroBitin sivuilta löytyi artikkeli, jonka otsakkeena on Suosituista älytelevisioista löytyy haavoittuvuuksia (https://www.mikrobitti.fi/uutiset/suosituista-alytelevisioista-loytyi-h…), esimerkiksi siitä voi lukea lisää tietoa. Sinun täytyy vain luoda tunnukset MikroBitin sivulle. Periaatteessa kaikki Internet-yhteydessä olevat laitteet kannattaisi suojata, mutta tarkempia ohjeita on parasta kysyä laitteesi myyneestä liikkeestä.
Olin 90-luvulla lasten‐ ja nuortenosastolla töissä. Muistan hyvin kyseiset satukasettikirjat. Niitä lainattiin todella paljon. Niinpä suurin osa jouduttiin poistamaan niiden kovan kulutuksen tuomien vaurioiden takia
Epäilen, että tarinat ja muistot niistä ovat kestävämpiä kuin nämä formaatit. Nykylapsille on esimerkiksi verkossa tarjolla muuta mukavaa.
Reseptin tiedot tallentuvat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Sinne tallennetaan myös reseptien toimitustiedot. Sinua hoitanut lääkäri saa katsoa itse kirjoittamansa reseptit. Lääkärit ja hoitajat voivat katsoa valtakunnalliseen Reseptikeskukseen tallennettuja tietojasi sinun luvallasi. Myös apteekki saa tarvitsemansa tiedot Reseptikeskuksesta.
Omakannasta näet, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet resepti- tai terveystietojasi Kanta-palvelujen kautta. Tietoja käsitelleiden henkilöiden nimet eivät näy Omakannassa terveydenhuollon ammattilaisten yksityisyydensuojan takia.
Sinulla on oikeus saada tietää, mitä tietoja sinusta on Kanta-palveluihin tallennettu. Lisäksi sinulla on oikeus saada näiden tietojen...
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Vakavan sairauden käsitettä käyttävät lähinnä useimmat vakuutusyhtiöt markkinoidessaan vakuutuksia ns. vakavan sairauden varalle. Tällaisia korvaukseen oikeuttavia sairauksia ovat esim. syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto.
Vakuutuksen saamisen/myöntämisen ehtona on hakijan antama terveysselvitys, josta käy ilmi, ettei hakija sairasta edellä mainittuja sairauksia ennen vakuutuksen ottoa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n peruskirjassa määritellään terveys täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. WHO:n tavoite on taata hyvä terveys kaikille ihmisille. Alla olevassa artikkelissa eri alojen asiantuntijat pohtivat sairauden/...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei ole löytynyt vastausta kysymykseenne. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.suomenpankki.fi/fi/yhteystiedot.
Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Kirjastossa on paljon kirjallista materiaalia tasavallan presidentti, Suomen marsalkka, valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951). Esimerkiksi teokset:
1. Meri, Veijo
C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1988(ISBN 951-0-15225-0 )
2. Voipio, Anni
Suomen sotamarsalkka , 1942
Mannerheimista ja hänen suvustaan voit hakea tietoa esim. kirjoista:
1. Suomen kansallisbiografia. osa 6., 2005 (ISBN 951-746-447-9)
2. Finlands riddesrkaps- och adelskalender, 1985 (ISBN 951-95311-2-2)
Netistä löydät myös paljon tietoa esim. www.kansallisbiografia.fi ja /www.mannerheim.fi.
Tule kirjastoon, jossa palvelemme sinua henkilökohtaisesti!
Asian parhaiten osaa varmaankin selittää Ilmatieteenlaitos, muuta Tapio J. Tuomen tekemässä Ukkosta ilmassa ja Tähtietieteellinen yhdistys Ursan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa selitetään salaman valon syntymistä hapella, typellä ja aallonpituuksilla. Tutustumalla kirjaan saa tarkemman selityksen. Seuraavilla sivuilla on tietoa ukkosesta:
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha
http://www.fmi.fi/abc
Kirjoja aiheesta:
Ilmakehä, sää ja ilmasto, tekijänä Hannu Karttunen (Otava 2008)
Tapio J. Tuomi: Ukkonen ja salamat (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1993)
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
Merihevonen on tosi kaunis ja runollisen oloinen eläin, seuraavista osoitteista löydät tietoa suomen kielellä:
http://www.helsinginenergia.fi/media/helen/Helen402_3.pdf
Edellisestä osoitteesta löydät heti ensimmäiseltä sivulta: Merihevoset ovat oikeasti kaloja, vaikka ovatkin huonoja uimareita... ja hieman aikaisemmin samalla sivulla: Harva tietää, että merihevosen sukulaisia merinauloja löytyy Suomestakin...
Kun vierität sivua alaspäin löydät akvaariohoitajan kertomana merihevosten ruokinnasta.
Merihevoset ovat uhanalaisia eläimiä, tässä suojeluasiaa:
http://www.sealife.fi/page.php?page_id=20
Wikipediassa on artikkeli merihevosista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihevoset .
Lähikirjastostasi löytyy varmaankin myös eläinkirjoja, josta...
