Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Tosi harmillista, ja olemme hyvin pahoillamme. Onko mahdollista, että sähköpostiosoitteessasi on virhe, tai että spostisi on täynnä? Joskus myös roskapostisuodatin estää viestin perillepääsyn. Ilmoitatko, jos nämä eivät ole mahdollisia syitä, niin selvittelen asiaa edelleen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:Duodecim-ketoaineet
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lainattavissa teos Vanhat käsialat ja asiakirjat. Hki : Valtionarkisto, 1977 Teoksessa on 1700-luvun teksteissä esiintyviä kirjainmuotoja ja käsialanäytteitä tuolta ajalta. Kokoelmissamme on myös Alf Åbergin teos Läsning av gamla handstilar. Stockholm : Genealogiska fören., 1979
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi
Olipa visainen kysymys.
Kyselin asiaa viisaammilta eli Suzuki kauppiailta ja korjaajilta, mutta vastaukset viipyvät vielä...
Googlella löysin tällaisen sivuston:
http://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt20.asp
Tulkitsisin sen perusteella että DT20-alkuinen moottori on vuosimallia 1977-1979. Ihan tarkkaa vuotta en saanut selville.
Voitte peruuttaa varauksenne itse Vaski-verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/
Peruuttaaksenne varuksenne teidän täytyy kirjautua sisään omalle tilillenne verkkokirjastossa. Sisäänkirjautuminen onnistuu klikkaamalla ensin verkkokirjaston yläpalkissa näkyvää Kirjautuminen-painiketta ja sen jälkeen antamalla kirjastokortin numero (lukee kortissa) ja kortin nelinumeroinen tunnusluku.
Sisäänkirjautumisen jälkeen pääset Oma tili -osioon klikkaamalla ensin yläpalkissa näkyvää omaa nimeäsi ja sen jälkeen Oma tili -painiketta.
Varauksen peruuttaminen onnistuu oman tilinne varaukset-välilehdellä, jolla näette aktiiviset varauksenne ja voitte perua haluamanne varaukset rastittamalla peruutettavat varaukset ja klikkaamalla painiketta...
Öljysoraa alettiin käyttää Lapissa vuonna 1960. Kemi-Rovaniemi -tie suurelta osin päällystettiin 1964-1973. Mt930 Aavasaksan ja Muurolan välinen tien rakennus alkoi 1953, ja se valmistui ja öljysorattiin 1961. Lapin teiden rakentamisesta, korjauksista ja päällystämisistä on kirjoitettu kahteen historiateokseen:
Raimo Räme: TVL:n historiikki. Lapin piiri 17.12.1974.
Petteri Mäkelä (kirj.) ja Erkki Lilja (toim.): Pitkoksilta pikitielle. Lapin tiepiiri 75 vuotta 1925-2000.
Rovaniemen katujen päällystämisestä ei löytynyt tutkittua tietoa julkaisuista, mutta saimme suullisesti tiedon silloin päällystystöitä tehneeltä insinööriltä, että asfalttia on käytetty ensimmäisen kerran Polar-hotellin edustan jalkakäytävällä kesällä 1961 Cultor Oy:n...
On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
Kari Tuomisaaren suomeksi sanoittamasta laulusta on tehty nuotti vuonna 1972. Sitä ei kuitenkaan näytä enää olevan minkään kirjaston kokoelmissa.
Kappale on useilla äänilevyillä, mm. 70-luku: pop 2: Läähätän ja läkähdyn ja Frederik: Äijäenergiaa sekä näillä videokaseteilla Finnhits karaoke 49 ja Hulvattomat karaokehitit 1. Ne löytyvät Pirkkalan kirjastosta.
Maailmansodissa palvelleiden saksalaisten sotilaiden henkilöasiakirjat ovat nykyään Saksan Liittoarkistossa. Sivuilla on lomakkeet asiakirjojen tilausta varten.
Suomessa on aikaisemmin toiminut myös Saksalaisten sotilaiden lapset ry, joka on pystynyt auttanut sukujuurien selvittämisessä. Tällä hetkellä yhdistyksen verkkosivut eivät näytä olevan toiminnassa.
Kansallisarkisto on laatinut aiheesta kaksiosaisen selvityksen, josta saa monenlaista taustatietoa:
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948: Osa I, Saksalaisten sotilaiden lapset = Children of foreign soldiers in Finland 1940-1948. Volume I, The children of German soldiers. Kansallisarkisto.
Westerlund, L. (2011). Ulkomaala[i]sten sotilaiden...
Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Kyseinen kirja löytyy jo Espoosta ja siihen on 32 varausta. Voit siis jo varata sen, eikä tarvitse odottaa Myyrmäen kappaleen saapumista.
http://luettelo.helmet.fi/record=b2156356~S9
Linkit mikrotallenteiden luetteloihin ovat Metson käsikirjaston sivuilla kohdassa Sukututkimukseen liittyviä mikrotallenteita käsikirjastossa:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sukututkimus.htm
29.10.2009 päivitetty luettelo ”Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit” löytyy osoitteesta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/kirkonkiuusi.pdf
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy nuottikirja "The Book of great rock & roll classics", jossa etsimäsi kappale on. Vastaushetkellä nuottikirja oli varsin hyvin saapuvilla, joten ei kun lähikirjastoon tilaamaan se.
Tabulatuuria ei k.o. opuksessa ole, mutta kysymäsi kitaranuotti/komppi kyllä.
