Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo 1640, josta alkaen...
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (...
Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/
Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm (123: Sylvian laulu).
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Voit etsiä kirjoja asiakaspalvelusta esim. Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi asiakaspalvelu. Näin saat aiheeseesi sopivia viitteitä, esim. OPTIO 2000: Asiakaspalvelu ja markkinointi, 2000 sekä Kansanen, Anneli: Palvelu puhuttaa, 1994.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.34 ja Koulutuskirjaston luokasta 658.8 löydät asiakaspalvelua käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Jos tarkoitat jonkun kirjaston tarjoaman asiakaspäätteen nopeutta, kerro ensin, mitä kirjastoa tarkoitat. Käytännössä 100 megatavun nopeutta asiakaspäätteellä tuskin on missään tarjolla. Mutta keskustele asiasta sen kirjaston henkilökunnan kanssa, jota käytät. Eri kaupungeissa voi olla myös hyvin erilaisia nopeuksia asiakaskoneissa.
Heikki Poroila
Vantaa, Tikkurila
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Samasta teoksesta on kysytty kirjastonhoitajalta aivan äskettäin, silloin tosin sen suomennoksesta. Silloin kysymykseen vastattiin näin:
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta. Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin...
Musiikkikappale" Sydämeni osuman sai" on alkuperäiseltä nimeltään "Something's gotten o hold my heart" ja sisältyy englanninkielisenä nuottijulkaisuihin "The power of love" ja " Classic hits of the eighties". Molemmat nuotit ovat Elimäen
pääkirjastossa.
Reija Kaskiahosta on jonkin verran tietoa Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004).
Netistä kannattaa katsoa ainakin seuraavia sivuja
Kustantajan sivut (WSOY)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=60
Sanojen aika
http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Pohjalaisia-oopperan naispääroolit ovat: Maija Harri (mezzosopraano), Liisa, sukulainen, palvelijana Harrissa (mezzo-sopraano), Kaisa (sopraano).
Pohjalaisia-oopperan henkilöt ja juoni on luettavissa muun muassa osoitteessa
http://www.edu.ouka.fi/koulut/honttamaki/musiikki/henkilot.htm .
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Ehkä tieto löytyisi kirjasta Ford Focus 2005-2010: korjausopas (tekijä Martynn Randall), joka on mm. Siilinjärven kirjaston kokoelmissa.
Marjan Kello ja Lahja –liikkeen ryöstöaika ei ole selvinnyt. Liikkeestä ei haluttu palata menneitä penkomaan, paikallislehdellä ei ole digiarkistoa 90-luvulta ja poliisilta saa tietoja vain asianosaiset. Siilinjärven ja Kuopion kirjastoissa ei kukaan muistanut ryöstöä ja lehtien selaaminen kymmenen vuoden ajalta ei onnistu. Aiheesta on ollut keskustelua Suomi 24 –palstalla ja siellä joku keskustelija muisti että hän oli ensimmäisellä luokalla kun ryöstö tapahtui. Nyt tarvittaisiin vain tieto minä vuonna ko. henkilö oli ensimmäisellä luokalla. Jos voit selvittää vuoden ja kenties vuodenajan osallistumalla keskusteluun, voit paikallislehteä Uutis-Jousi selaamalla löytää tietoa ryöstöstä.