Helmet tietokannasta löytyy hakusanoilla "miehet muoti historia" 12 viitettä esim. John Peacock: Men's fashion : the complete sourcebook sekä Norah Waugh:The cut of men's clothes : 1600-1900.
Kirjoja muodista ja muodin historiasta löydät kirjastosta luokasta 90.21 (Helsingissä 919.9)
http://www.siue.edu/COSTUMES/history.html sivuston kuvat (125 kpl) perustuvat Braun & Schneiderin 1861 julkaisemaan teokseen The History of Costumes. Kuvia on muinaisesta Egyptistä 1800-luvun loppuun
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
HelMet -järjestelmässä voi asiakas itse tehdä vain yhden varauksen teosta kohden. Kun tarvitaan useampia varauksia, ne voi tehdä virkailija kirjastossa.
Varausmaksua ei peritä lastenaineistosta, siis aineistosta, joka on rekisterissä merkitty tunnuksella LAS, eikä alle 18-vuotiailta varaajilta.
HelMet kirjastoissa ei näyttänyt olevan Annika Thorin "Melkein ystävä" nimistä teosta. Kyseessä voi olla uutuus tai sitten kirjan nimi onkin jokin toinen.
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään.
Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi....
Kyseessä on L. Onervan runo Sota. Runo on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910). Runo on sikermästä Erämaa.
Runo sisältyy myös esimerkiksi L. Onervan runojen kokoelmaan Etsin suurta tulta : valitut runot 1904-1952 (toim. Helena Anhava, Otava), joka on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://finna.fi/
L. Onerva: Särjetyt jumalat (Otava, 1910)
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Monet kirjastot tarjoavat nykyään digitointilaitteita ja myös tasoskannereita, joihin kysyjä oletettavasti viittaa. Koska digitointiaika on yleensä varattava, on järkevintä ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jossa haluaisi asioida tai tutkia HelMet-kirjastojen tarjoamat digitointipalvelut etukäteen verkon kautta (www.helmet.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat sen selville Helmet-verkkokorjaston kautta (www.helmet.fi). Kun kirjoitat Helmetiin Teoksen nimi -kohtaan hakemasi kirjan nimen ja klikkaat Hae-painiketta, saat luettelon kirjastoista, joiden kokoelmissa kirja on. Sivulla näkyy kymmenen kirjastoa, mutta jos kirjoja on enemmän kuin kymmenen, saat loput näkyviin klikkaamalla Näytä kaikki sijainnit -painiketta. Laskemalla kirjastojen lukumäärän selviää myös kirjojen määrä. Huomaa, että joistakin kirjoista on kirjastoissa useita painoksia. Myös mahdolliset äänikirjaversiot kirjasta ovat omana tietueenaan.
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Tällaisen tiedon löysin HelMetistä:Advent (Adventtina) / Otto Olsson, es. Stockholms Undomskör. Toivottavasti tarkoitat samaa joululaulua, nimi on aika
tavallinen joululauluissa.
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
