Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Timo Parvelalla on hyvät kotisivut, joista saat paljon tietoa hänestä ja hänen kirjoistaan. Kirjoista ei ole tehty elokuvia, mutta Timo Parvela on tehnyt muutamia TV-käsikirjoituksia. Näistä Ansa ja Oiva seikkailevat myös kirjoissa. Kotisivut löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika -tietokantaan kannattaa tutustua. Sinne on koottu runsaasti tietoa kirjailijasta ja lähteitä eteenpäin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
Sähkökulutuksen laskemiseksi tarvitset tiedon laitteen tehosta (watteina) ja laitteen kokonaiskäyttöajan. Sähkön hinnan (snt/kWh) näet omasta sähkölaskustasi. Sähkölaitteen kulutuksen laskemisen kaava löytyy esimerkiksi tältä sivustolta: https://www.caruna.fi/palvelut/omat-sahkoasiat/sahkolaitteiden-energian…
Hei!
Valitettavasti kyseistä, mahdollisesti Jalmari Saulin runoa, ei löytynyt tässä kirjastossa saatavana olevista kirjoista, lehdistä, netin kautta tai henkilökunnan runojen tuntemuksella. 1930-luvun lastenlehtiä ei ollut käytettävissä, mutta kaikki saatavana olevat tiedonlähteet on käyty läpi.
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai...
Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on...
Kysymykseen vastaa parhaiten Kallion seurakunta. Todennäköisesti kirkon torniin ei ole seurakunnan ulkopuolisilla pääsyä.
http://kallio.kirkkohelsinki.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kallion_kirkko
Suomen suosituinta kirjaa on vaikea nimetä. Suomalaisesta kirjallisuudesta on tehty laaja tutkimus: Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat (1997), jonka saatavuuden saat Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Turun kaupunginkirjasto julkaisee myös kuukausittain 20 varatuinta -listaa, erikseen kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12523&culture=fi-FI&cont… Listasta selviää juuri nyt kysytyin kirjallisuus. Lisäksi Kirjakauppaliitto julkaisee kirjakauppojen suosituimmista kirjoista listan Mitä Suomi lukee? http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings jonka tällä hetkellä uusin tieto on joulukuulta 2010. Listat on erikseen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, käännetystä...
Mariska (oikealta nimeltään Anna Maria Rahikainen) on laulaja, sanoittaja ja säveltäjä, jonka tuotanto on laaja.
Tiedon hänen tekemistään sanoituksista sekä myös sävellyksistä löytdät fono.fi -äänitetietokannasta: http://www.fono.fi/
Kirjoita tekijäksi Mariska ja valitse tekijän rooliks san. tai tekstin tekijä
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Jos asiakastietoihisi on litetty sähköpostiosoitteesi, saat uuden tunnusluvun sähköpostiisi. Klikkaa HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaa linkkiä Kirjaudu ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon.
Mikäli asiakastiedoissasi ei ole sähköpostiosoitettasi, saat uuden salasanan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
