Tuorepuuro sanan ”tuore” viittaa sanana tuoreravintoon toisin sanoen raakaravintoon, josta tuoreravinto on yleisemmin käytetty ilmaus. ”Tuore” sanan merkitys tässä yhteydessä on ”kypsyttämätön tai raaka”. Raakapuuro on kuitenkin Kielikellon sivuston mukaan asiallisempi nimitys kypsentämättömästä puurosta, koska tavallinen puuro mielletään keitetyksi. Näin ”tuore” sanalla voitaisiin viitata esimerkiksi vasta kypsennettyyn puuroon, kuten kirjoititkin kysymyksessäsi. Tässä vielä linkki Kielikellon sivustolle, jossa käsitellään aihetta ”Eräitä sanaongelmia” otsikon alla.
https://kielikello.fi/ruoka-alan-sanaongelmia-ruokasanoja-suomalaisemmin/
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
Kysyin tietoa Suomen murteiden sana-arkistosta, mutta sain vastauksen, että kysymykseenne on mahdotonta vastata. On vaikea sanoa, kuka on ollut sanonnan ensimmäinen käyttäjä.
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Kirjastosta löydät aforismeja ystävyydestä. Voit tiedustella esim. seuraavia teoksia: Sanoja ystävälle/toim.Arto Manninen, Gummerus 2001; Kirja ystävälle/toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, Gummerus 1997; Ystävyys--elämän ilo/val.Helen Exley, Kolibri 1997; Pidä ystävän kädestä kiinni--mietteitä ystävyydestä/toim. Salme Saure; Otava 1992; Ajattomia mietteitä/koonnut Outi Lauhakangas, Valitut palat 1997.
Viimeksi mainitusta teoksesta poimin Sinulle kolme aforismia: Ystävä merkitsee ihmistä, jolle voin olla rehellinen (Emerson, Essays: Friendship 1841);
Ystäväni on ihminen, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen (Thoreau: Autumn 1852);
Ojenna ystävääsi, jos hän on väärässä, mutta älä hylkää (Pyhä Columbanus n. v. 600 jKr)
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (...
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa...
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen.
Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä löytyy vain satunnaisesti....
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Releelle löytyy tietosanakirjoista useita määritelmiä; tässä vain yksi
Rele
"tekn. kytkin ja katkaisin, jossa pieni ohjausteho katkoo suuremman tehon kulkua.
esim. elektroniputki, transistori, diodi ja tyristori"
LÄHDE STUDIA : studia-tietokeskus Lu-Ru
Lisätietoja erilaisista releistä löytyy sähkö- ja elektroniikan oppikirjoista.
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
Kun avaat sovelluksen puhelimesta niin siinä pyydetään ensin valitsemaan oma kirjasto ja sen jälkeen kysytään kirjastokortin numero ja pin-koodi (tämä siis siinä tapauksessa, että et ole jo valmiiksi kirjautuneena sovellukseen). Omat lainasi löydät kirjahylly-linkin takaa. Sieltä voit painaa jatka lukemista -painiketta.
Sinun kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin: Iskelmän kultainen kirja, kirj. Peter von Bagh (kust. Otava 1986); Äänilevyn historia, kirj. Pekka Gronow (kust. WSOY 1990); Yleisradion historia 1-3 (kust. YLE 1996). Äänilevyn historiassa on levymyynnin tilastoja. Iskelmän kultaisessa kirjassa ja Yleisradion historiassa sen sijaan ei tämäntapaista tilastotietoa juuri ole, mutta muuten niihin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut iskelmän historiasta ja niiden soittamisesta radiossa. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi
Uudempia tilastotietoja on Tilastokeskuksen sivuilla(http://www.stat.fi/statweb). Yleisradion sivuilla (http://www.yle.fi) kannattaa myös käydä, erityisesti Äänilevystön...
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
