Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut ja suorita haku. Saat melkoisen määrän linkkejä hyville sivustoille.
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Vanhoja musiikkialbumeita kannattaa etsiä musiikkidivareista, joista monilla on myytävät levyt näkyvillä ja tilattavissa myös netissä. Esimerkiksi Divari Kangas -myymälällä näyttää olevan useita Juhamatin albumeita tarjolla. Tässä sivusto, johon on listattu levydivareita:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html
(Luettelo divareista alkaa hiukan alempaa sivulla.)
Divari Kangas: http://divarikangas.fi/index.php?page=main
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on yhä...
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Kysymykseen eteläisen Suomen tai Uudenmaan ruokaperinteestä on vastattu jo aiemmin Etätietopalvelusta. Vastaus löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48a2… .
Arkistoon pääse os. http://www.kirjastot.fi . Kohdasta kysy kirjastonhoitajalta /Vastausten arkisto avautuu arkiston hakuruutu. Siihen kirjoitetaan hakusanoiksi: ruokaohjeet ja uusimaa. Näin saat esiin aiemman kysymyksen, joka toimii linkkinä vastaukseen.
Vastauksessa annettuun kirjallisuusluetteloon lisäisin yhden teoksen: Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984. Siitäkin löytyy tietoa Uudenmaan ruokaperinteestä sekä ruokaohjeita.
Olisikohan kyseessä Michael Enden Tarina vailla loppua?
Siinä päähenkilö löytää (tai oikeammin varastaa) salaperäisestä antikvariaatista kirjan, jota hän alkaa lukea. Kirjassa kerrotaan Fantaasia-nimisestä valtakunnasta, joka sairastaa merkillistä tautia. Vähitellen selviää, että kirjan lukijaa tarvitaan tämän satumaailman pelastajaksi. Niinpä hän hyppää sisään tarinaan ja on Fantaasiasta kertovan tarinan päähenkilö ja samalla koko satumaailman tärkein henkilö. Samalla hiuksenhieno lanka sitoo hänet omaan maailmaansa, johon Fantaasiakin on yhteydessä.
Mikäli tämä on etsimäsi kirja, löydät sen varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sinun kannattaa hankkia tunnusluku, jonka saat lähimmästä kirjastostasi. Varaudu todistamaan...
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotimaisten kielten...
Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Levyn hintaa kannattaa kysyä Karijoen pääkirjastosta. Soita, lähetä viesti tai mene käymään kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.karijoki.fi/site;jsessionid=C2D42A6DBFDBADB30AF9B51DF185FDA2…
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun ruotsinkieliset...
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi Marie Antoinetten elämäkertaa; kirjoittajina Joan Haslip ja Stefan Zweig. Ranskan vallankumouksen tapahtumia käsitellään teoksissa Bainville, Jacques: Ranskan historia sekä Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli Versailles'n historiasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Palace_of_Versailles)
Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen.
Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla:
https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
