Hei,
Nämä ovat tietysti subjektiivisia asioita, mutta esimerkiksi vuonna 2006 Harper-kustantamo julkaisi uudelleen neljä heidän käsityksensä mukaan suosituinta Victoria Holt -kirjaa. Nämä on suomennettu nimillä Mellynin valtiatar, Pimeä enkeli, Aamu varjojen linnassa ja Täysikuun metsästäjä.
Kirjastokortin historiasta yleensä löytyy tietoa esim. Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaasta ( 7.p.1966)
artikkelista "Lainaustavat" (ss. 153-167) tai Kirjastonhoidon käsikirjasta (1977) luvusta "Lainaajankortti" (ss. 357-358).
Turun kaupunginkirjaston nykyisen kortin ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu joukolle turkulaisia taidegraafikoita 1993. Kilpailuun kutsuttiin Jaana Hytönen, Juha Joro, Ulla-Maija Kallinen, Mauno Kalliomäki, Kimmo Ojaniemi, Veronica Ringbom ja Hannu Hämäläinen, joka ei kuitenkaan osallistunut.
Palkintolauktakunnan muodostivat museonjohtaja Päivi Kiiski, fil.lis. Lars Saari ja kirjastotoimenjohtaja Keijo Perälä. Lautakunta katsoi Mauno Kalliomäen ja Juha Joron työt tarkoitukseen sopivimmiksi ja...
Juhani Mattila on tehnyt teoksen Ujoudesta, yksinäisyydestä. Tässä on useita esimerkkejä, millaiselta ujous tuntuu, mutta ei testiä.
Vuonna 1978 on ilmestynyt Philip G. Zimbardon Ujous : mitä ujos on : mitä ujoudelle voi tehdä. Teoksessa on on Stanfordin yliopiston kyselylomake ujoudesta kärsiville.
Netissä on ilmaisia testejä, esimerkiksi http://mastersocialanxiety.com/free-social-anxiety-tests/ . Näistä yhdessä mainitaan edellisen teoksen tekijä Zimbardo. Testi on nimeltään: The Henderson/Zimbardo Shyness Questionnaire .
Viime aikoina ovat suosittuja olleet, ehkä ujouttakin sivuavat aiheet: tunnelukot, erityisherkkyys ja introvertit.
Tunnelukoista on kirjoittanut mm. Kimmo Takanen: Tunne lukkosi. Tunnelukkotestit ovat kirjat lisäksi...
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Puolan kansallispäivää vietetään toukokuun 3. päivä sen kunniaksi, että maan perustuslaki säädettiin tuona päivänä vuonna 1791.
https://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/heritage-label/sites/may-constitution_en
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on yhä...
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Valitettavasti nimestä Chrismia ei löytynyt tietoja.
Nimeä ei ollut Oulun kaupunginkirjastossa paikallaolevissa nimikirjoissa. Nimikirjoja on runsaasti, esim. aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1183989465&ulang=fin asiasanalla etunimet tulee yli 90 viitettä.
Nimeä ei ollut myöskään seuraavilla nettisivuilla:
http://www.behindthename.com/
http://www.zelo.com/firstnames/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on kaksi Chrismiaa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on useita nimikysymyksiä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Liittyisikö Chrismia jotenkin Kristiinaan? Nimen selitys arkistossa http://...
Tietosi kirkkoisä Augustinuksen äidistä, Monica Hippolaisesta ovat ihan oikeat. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan lisäksi nimen Monica kohdalla: merkitys tuntematon, mahdollisesti kreik. yksinasuva naiserakko tai lat. kehottava.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotimaisten kielten...
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun ruotsinkieliset...
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Pohjois-Atlantin sopimus, johon sisältyy 14 artiklaa on käännetty suomeksi esimerkiksi Tuomas Forsbergin Nato-kirjan (Ajatus Kirjat Helsinki 2002) liitteeseen, sivut 319-322. Kirjan tekijä huomauttaa alaviitteessä, että käännös on vapaa ja epävirallinen.
Alkuperäinen teksti engalanniksi sekä monen Natoon kuuluvan maan kielellä on julkaistu verkkosivulla:
https://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
Kyseistä lehteä ei löydy netistä, mutta se on luettavissa ja kopioitavissa mikrofilmiltä Lahden pääkirjastossa. Lisätietoa Lahden pääkirjaston mikrofilmipalveluista: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/mikrofilmit.htm
