Ilmeisesti vastaus edelliseen samanaiheiseen kysymykseesi ei ole tullut perille. Tässä palvelussahan oli joitakin teknisiä häiriöitä, jotka nyt tiettävästi on saatu korjatuksi.
Kopioin tähän sen vastauksen, joka edelliseen kysymykseesi lähetettiin:
Hevonen saa vain aniharvoin useampia kuin yhden varsan kerrallaan, koska niitä ei yksinkertaisesti vaivatta mahdu kohtuun kuin yksi. Kaksosetkin ovat todella harvinaisia ja kolmosista hevosella on vain joitakin yksittäisiä havaintoja.
Löysin nuotit ja sanat lauluun nimeltä Kevätsää kirjasta: Ollaranta Ritva: Musiikkia muksuille : pienten lasten musiikkikirja (Otava, 1979) s. 228. Laulussa on kaksi säkeistöä, joista ensimmäinen menee näin: Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää. Katsokaa: sulaa maa, puut jo silmut saa. Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi. Kevätsää lämmittää, luonnon herättää. Sävelmä on saksalainen sävelmä ja suom. sanat on tehnyt Samppa P. Asunta.
Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
http://www.guinnessworldrecords.com/records-6000/thickest-book-publishe…
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale.
http://news-releases.uiowa.edu/2011/january/012110bigbook.html
http://blog.lib.uiowa.edu/preservation/page/4/
Pyry-sanan merkitys on "tiheä, tuiskuttava lumisade". Merkityksen osalta rinnakkaismuodoksi voidaan tulkita Tuisku, joka tunnetaan sekä poikien että tyttöjen nimenä.
Pyryä ehdotti Yrjö Karilas etunimeksi jo vuonna 1919, mutta nimi otettiin käyttöön hyvin hitaasti: vuoteen 1960 mennessä nimi oli annettu 32 henkilölle. 1980-luvulta lähtien nimen suosio on kasvanut ja vuoteen 2006 mennessä Pyryksi oli nimetty 2100 poikaa ja 10 tyttöä.
Nimipäivä 1.11. vuodesta 1995 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1997
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Etunimi Jarmo on karjalainen muunnos profeettanimestä Jeremia(s). Hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Jarmon Jeremian sijasta nimeen Hermolaos. Lat. Hermolaus oli marttyyripappi Nikomedeiasta, Vähästä-Aasiasta, 300-luvun alusta.
Lisää tietoja lähdekirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY
Jasmin on luontoaiheinen nimi. Jasmiinihan on suosittu hyväntuoksuinen valkokukkainen koristepensas. Kukkasymboliikassa se on herkän kauneuden, viehkeyden ja rakkauden vertauskuva. Nimen juuret johtavat persiaan (yasemin) ja arabiaan (yasamin).
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Malla on kutsumamuoto useista eri nimistä kuten Amaliasta, Magdaleenasta, Malviinasta ja Matildasta. Joku Lapin kävijä on voinut nimetä tyttärensä Mallaksi Kilpisjärvellä sijaitsevien Malla-tunturien mukaan. Tällöin nimi kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Saana.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
"Uuden suomalaisen nimikirjan"(Otava 1988) ja Kustaa Vilkuna: "Etunimet" (Otava, 1990) mukaan nimi on englantilais-saksalaisen Aline -nimen latinalainen asu. Nimen alkuosa viittaa muinaissaksaan, athal= jalosukuinen. Nimi oli yleinen Englannissa jo 1100-luvulla, Aline oli alkuaan Adeline. Alina otettiin Suomessa almanakkaan 1872 muodossa Aliina. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" (WSOY 1999) todetaan nimelle olevan useita juuria, se voi olla lyhentymä Adelinasta. Kantasana voi olla myös Helena tai Helene tai nimi voi olla Alin sisarnimi saksalaisten nimitutkijoiden mukaan. Suomen ortodoksisen kalenterissa Alina on muunnos Akylina-nimestä.
Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä.
Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan joukin on adverbimuoto, josta viitataan sanaan jookin. Jookin sanan selitys on "ainakin, varsinkin". Joukin muotoa on käytetty Etelä-Pohjanmaan länsi- ja eteläosissa sekä Pohjois-Satakunnassa. Esimerkkeinä mm. "Lämpimäästä (=lämpimäisiä) ny joukin piti hyppyyttää kranhin, naapuriin" (Laihia). "Kismittää mua jouki jos mun puheetani väännellähän"(Isojoki). "Juhlakalia jookit tehtihiv väkevää ja hyvää" (Kuortane). Jookaan/joukaan (adverbi kielteisessä yhteydessä) tarkoittaa ainakaan, suinkaan, lainkaan. Esim. "En minä joukaa pakkaa jonsei tykätä!" (Teuva).
Myös sanakirja Suomi-murre-suomi antaa joukaa sanalle suomennoksen ainakaan.
Lakeuden murresanakirjan (2010) mukaan sana jouki tarkoittaa jotenkin.
Eira...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Ainakin toinen käännös on, sen ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulun nimenä on "Joulun kaksitoista heilaa" ja se alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten...". Sanat löytyvät ainakin kokoelmista
Suuri toivelaulukirja 10. - Warner/Chappel Music, 1996.
ja
Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua. - Fazer, 1992.
Lenni on Lennartin ja sen kantanimen Leonardin kutsumamuoto.
Leonard, Leonhard (muinaissaks. rohkea leijona) on katolisessa kirkossa yhdeksän pyhimyksen ja autuutetun nimi. Suojelupyhimyksenä Leonardia ovat pitäneet vangit ja useat maataloudesta elantonsa saaneet ammattiryhmät. Vankien suojelijana hänen tunnuksiaan ovat kirkkotaiteessa kahleet ja kaularauta. Yhteys maatalouden harjoittajiin näkyy siinä, että vankien ohella Leonardin seuraan on sijoitettu nautakarjaa tai hevonen. Suomen almanakassa Leonard oli vuosina 1705-1907. Tavallisin nimipäivä on ollut 28.9., jona päivänä nimi on ruotsalaisessa almanakassa edelleen.
Jonne-nimen lähtökohtana ovat Johannes ja sen lyhentymät John ja Jon. Jonni on Jonnen rinnakkaismuoto. Suomen...
Kansallisbiografian mukaan Vesa-Matti Loirin vanhemmat olivat teknillinen suunnittelija Taito Vilho Loiri ja Lily Ida Annikki Nylund. Petri Nevalaisen kirja Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri kertoo, että "isä-Taito oli ammatiltaan tekninen suunnittelija, eli laati työssään teknisiä piirustuksia". Lilyn ammattia ei Nevalaisenkaan tekstissä mainita. On mahdollista, että hän on toiminut tärkeässä kotiäidin tehtävässä. Tähän suuntaan Nevalainen tuntuu ainakin vihjaavan, kun hän kertoo, kuinka "Lily-äiti hoiti aluksi poikia Helsingin Töölössä sijainneessa noin kolmenkymmenen neliön vuokrayksiössä osoitteessa Mannerheimintie 67".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1194
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (2000) kerrotaan, että Suomen Kaikko-alkuiset nimet on nimitutkimuksissa yhdistetty germaaniseen henkilönnimeen Gaike, Gaiko. Vanhimmat viittaukset nimeen löytyvät 1400-1500-lukujen lähteistä Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta (esim. v. 1481 Tyrväällä henkilönnimiviittaus anti kaykoy , Uudellakirkolla 1550 hans kaiko ja Viipurissa v. 1556 Matz Kaijckone[n]). Savoon nimi Kaikkonen on levinnyt 1500-luvun puoliväliin mennessä ja siellä nimi onkin ollut jo 1800-luvulla kolmanneksi yleisempien nimien ryhmässä (50-200 nimenkantajaa). Pohjoisempaan Suomeen nimi kulkeutui 1600-luvulla. Sukunimi Kaikko on säilynyt Lappeella ja Säkkijärvellä.
Nimistöneuvontaa on saatavilla myös Kotimaisten...
Kysymäsi puu on poppeli, tarkemmin sanottuna Suomen toiseksi yleisin poppelilaji ruhtinaanpoppeli. Emipuun siemenvilla paitsi peittää poppelin kasvualueella näihin aikoihin maan valkoiseksi, tunkee myös silmiin ja sieraimiin kun joutuu haituvasateeseen. Poppeleista juuri ruhtinaanpoppeli on vähiten suositeltava laji asuinalueille.
Lisää poppeleista esimerkiksi Niilo Karhun artikkelista Elämä poppelien puolesta Osmo Pekosen toimittamassa kirjassa Elämän puu (WSOY 1997).
Lehmusten alla oleva tahma on kirvoista peräisin olevaa ulostetta.
Kuivuudesta kärsivissä puistolehmuksissa kirvat lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvin yhteyttämistuotteena syntynyttä sokeriliuosta ja poistavat ylimääräisen nesteen peräaukon kautta sinkauttamalla sen...
Suomenkielisessä almanakassa Olivian päivä on 29.5., johon se on tullut Suomen ruotsinkielisestä almanakasta. Olivia-nimi on Oliverin naispuolinen vastine (lat. oliivipuun lehvä). Samaa juurta on kolmen varhaiskristillisen marttyyripyhimyksen nimi Oliva.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uud.p. 2005.
