”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva...
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilven runo "Morsiuspari"? Se löytyy Kilven runokokoelmasta "Kiitos eilisestä" (WSOY 1996).
Kirjastossa paikalla olevissa Tikan runoteoksissa (3 kpl.) ei runoilla ollut nimiä. Selaamalla en löytänyt etsittyä runoa. Netin runohakemistoista en löytänyt tietoa kysytystä runosta.
Seuraavastakaan teoksesta en löytänyt etsityn kaltaista runoa (tämä jatkoetsintää helpottavaksi tiedoksi): HÄÄVENE VESIÄ KÄYPI: RUNOJA JA RIIMEJÄ HÄÄPARILLE
Tekijä: AALTO, SATU (TOIM.)
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Hei,
Australiasta löytyy internetin hakukoneilla hyödyllisiä osoitteita. Esim. Google-haulla (http://www.google.com/) hakusanoilla Australia and deserts mm. seuraavat:
http://www.auslig.gov.au/facts/geogarea.htm
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/sdsa.html
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/gibson.html
http://www.utexas.edu/depts/tnhc/.www/fish/dfc/australi/desrtgen.html
http://www.oneworldmagazine.org/focus/deserts/wamain.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löydät hakusanalla aavikot kirjan MacQuinty: Aavikko ja hakusanoilla Australia : luonto kirjan Fox: The national parks and other wild places of Australia. Toki muissakin Australiaa koskevissa teoksissa kerrotaan aavikoista jossain määrin.
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
IMDb-tietokannan mukaan elokuvan musiikin on säveltänyt Murray Gold. Kappaleen nimi saattaisi näkyä elokuvan lopputeksteissä, mutta sitä ei ainakaan kirjastojen kautta ole mahdollista saada katsottavaksi.
Tässä Redwallin taru -sarja. Ensin alkuperäinen nimi ja sitten suomennos. Kuten huomaat, sarjaa on suomennettu yhdeksän osaa. Yhdeksäs julkaistaan tämän vuoden syyskuussa. Britanniassa ollaan jo pidemmällä joten voi vain arvailla tulevien suomennosten nimet.
REDWALL (1986) Soturi Matiaksen miekka (osa 1)
MOSSFLOWER (1988) Sammalkukkametsän sota (osa 2)
MATTIMEO (1989) Mattimeo (osa 3)
MARIEL OF REDWALL (1991) (Mariel taistelija (osa 4)
SALAMANDSTRON (1992) Salamnadastronin aarre (osa 5)
MARTIN THE WARRIOR (1993) Urhea Martin (0sa6)
THE BELLMAKER (1994)Kellonvalaja (osa 7)
OUTCAST OF REDWALL (1995) Pahan jälkeläinen (osa 8)
THE GREAT REDWALL FEAST (1996)
THE PEARLS OF LUTRA (1996) Jalokivien jäljillä (osa 9)
THE LONG PATROL (1997)
MARLFOX (...
Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.
Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3
Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Vanamo-kirjasto löytyy osoitteesta
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
Pääset uusimaan lainojasi, kun ensin kirjaudut palveluun kirjastokortinnumerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla oikean laidan kirjautumisruudusta. Kirjautumisruudun Lainani-linkistä pääset omiin lainoihisi.
Lainani-sivun oikeassa laidassa on ohjeet lainojen uusintaan. Voit joko valita kerralla kaikki lainat klikkaamalla ylävalikosta "Valitse kaikki" tai voit valita uusittavat lainat yksi kerrallaan ruksaamalla valintaruudun kunkin teostiedon kohdalla. Klikkaa sen jälkeen "Uusi valitut" lainalistan yläosassa. Seuraavalla näytöllä uusittavissa olevat lainat listautuvat vihreän otsikon alle. Klikkaa vielä Hyväksy uusinnat, niin lainasi uusitaan ja saat ilmoituksen uusista...
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun ruotsinkieliset...
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
