Hyvä opas Kiinan historiaan on Stephen G. Hawn teos Matkaopas historiaan: Kiina (1996). Siinä käydään läpi Kiinan historia esihistoriasta nykyaikaan. Kannttaa tutustua myös Grimbergin Kansojen historiaan ja Otavan suureen maailmanhistoriaan. Hyvä teos Kiinan kulttuurista on Tauno-Olavi Huotarin kirja Kiinan kulttuuri (1999).
Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta ei ollut tässä tehtävässä avuksi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen sijaan Google-haku termeillä runo villieläin häkki tuo hakutulokseen kirjallisuuskritiikin verkkolehden kiiltomato.net ja siinä artikkelin "Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen, Like 2004, Eve Kuismin (suom.)". Runo nimeltä "Pantteri" sopii kuvaukseen häkkiin teljetystä villieläimestä. Siitä on artikkelissa enemmän.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjal
lisuus&rid=1027
Emme valitettavasti tunnistaneet satua tai tv-ohjelmaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Petsamon II ms:a edeltävästä ajasta on paljon kirjoituksia, varsinaisesta rikollisuudesta on ilmestynyt Kirsi Kuusikon väitöskirja Laiton Lappi, laiton Petsamo, 1996 (Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa 1921-1944)
Lisäksi kannattaa muistaa Erno Paasilinnan Petsamo-kirjat ja kirjoitukset sekä
historiateos: Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi, Petsamo
seura 1999.
Huom. Liinahamari, ei Lillehammer
kts myös
http://lapponica.rovaniemi.fi
Lapin läänin kirjastojen ja museoitten yhteinen tietopankki ja verkkotietopalvelu
Martti Haavion tuotannosta löytyy lukuisia eläinaiheisia runoja ja satuja.
Pieni aarreaitta 3, Runoaitta teoksesta löytyy ”Kanilaulu” –niminen lastenruno.
Haavion Iloista lorukirjaa voisi myös tutkailla.
Teosten saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/fi-FI
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Veikkaan kyseessä olevan Richard Carpenterin kirjat Kaksnoukka ja porkkana (suomeksi 1974) ja sen jatko-osa Kaksnoukka ja taivaan merkit (1975). Jälkimmäisessä horoskooppimerkit ovat merkittävässä roolissa.
HelMet-verkkokirjastosta käy ilmi, että tällä vastaushetkellä yhtään kirjan kappaletta ei ole vielä lisätty järjestelmään. Kun kirjan ensimmäinen kappale ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään. Arvelisin, että se tapahtuu luultavasti piakkoin, sillä hankintajärjestelmä kertoo, että kirjat ovat saapuneet Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. En pysty sanomaan tarkkaa aikataulua, mutta voit seurata HelMetistä, milloin ensimmäinen nide ilmestyy sinne, jotta ehdit ensimmäisten joukossa tekemään varauksen.
Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun:
- Saxén Ralf, Modersmålet
- Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik
Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
