Seniori- ja vanhustyötä käsittelevien kirjojen määrä on kasvamassa, joten useista eri näkökulmista kirjoitetuista teoksista alkaa olla tarjontaa. Mainitsen tässä neljä esimerkkiä, joissa kaikissa on lähtökohtana virikkeiden antaminen ja toimintaan kannustaminen. - Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa -niminen kirja vuodelta 2003 sisältää sekä teoriaa että ammattikäytäntöä. Etenkin loppupuolella käsitellään erilaisia taidemuotoja elämän rikastuttajina ja virikkeitä antavina toimintamuotoina. - Kirsti Koivulan Säpinää syksyyn : ohjaajan kirja vuodelta 2003 on tällä hetkellä käsiin saamistani teoksista parhaiten kysymykseesi vastaava. Se on kolmas ja viimeinen osa sarjasta, jossa käydään läpi vuoden päivät: merkki-, teema- ja...
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Hei!
Löysin tällaisen tiedon sivulta https://hannula.art/grafiikan-vedosten-merkinnat:
E.A.
E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P. tai...
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
Vaikea ongelma. Haukkuminen liittyy usein siihen, että koira vartioi reviiriään eli kotiaan ja haukkuu karkoittaakseen tunkeilijan. Päivällä posti putoaa luukusta usein myös sellaisena aikana, että kotona ei ole ketään puuttumassa asiaan. Ongelma paljastuu usein vasta naapureiden valitettua asiasta. Tältä kannalta aihetta käsitellään uusimmassa Koiramme-lehdessä (syyskuu 2012) artikkelissa Miksi haukku häiritsee:
http://www.kennelliitto.fi/fi/kennelliitto/koiramme/
Pari muuta haukuntaan liittyvää artikkelia on Koiramme-lehdessä vuodelta 2008 (nro 12, s. 40-41) ja 2006 (nro 10, s. 6-11).
Hauva.com-sivustolta löytyy aiheeseen liittyvä artikkeli:
http://www.hauva.com/node/840
Hyviä neuvoja löytyy myös mm. Tuire Kaimion kirjasta Koirien...
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Tässä kannattaa kääntyä mainostoimistojen puoleen.
DNA:lle mainoksen on luonut mainostoimisto Folk ja mediatoimisto Dagmar. https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-08-13-heinaku…
https://www.folkfinland.fi/https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 19.4.1997 tarkastettavaksi VTL Anni Vilkon väitöskirja "Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta". Kirja on hankittu ainakin pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin sekä useimpiin maakuntakirjastoihin. Jos omassa kirjastossasi ei kirjaa ole, sen voi saada kaukolainaksi muualta.
Muita kirjoja: Otteita kulttuurista : kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta. Kust. Jyväskylän yliopisto, 2000,
Kerro vain totuus : elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus / toim. Elina Haavio-Mannila ym. Kust. Gaudeamus 1995,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista / toim. Ulla Piela. Kust. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
Omaelämäkerran...
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Muistelen nähneeni Museokaupassa historian aikajana viivoittimen. Tosin se taisi olla joko taidehistorian tai Euroopan historian aikajana.
Wikipedian luettelo on kyllä kattava. Ehkä sen avulla voisi piirtää oman aikajanan?
Listaa näistä helppolukuisista englanninkielisistä kirjoista ei löydy ainakaan Turun kaupunginkirjastosta.
Helpoimpia aloittaa ovat ainakin englanninkielen lukemistot (ns. Easy readers), jotka löytyvät meiltä luokassa 89.5072. Myöskin englanninkieliset nuortenkirjat ovat yleensä helppotajuisia kieleltään, esimerkiksi Sue Townsend ja klassikoista L.M. Montgomeryn Anne-kirjat.
Dekkareista kannattaa kokeilla Agatha Christietä, Arthur Conan Doylea, Sue Graftonia ja kauhukirjoista esim. Edgar Allan Poen novelleja. Viihdekirjallisuudesta löytyy esim. Rosamunde Pilcher, Nora Roberts. Muista nykykirjailijoista voisi kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Helen Fielding, Joanne Harris, Joanna Trollope, Fay Weldon, Nicholas Evans, Peter Mayle,...
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Ilkka Remeksestä kerrotaan seuraavissa Lahden kaupunginkirjastossa olevissa kirjoissa:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia nykykertojia 3 (2000)
Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001)
Suomalaisia kirjailijoita (2004)
Lahden kaupunginkirjastossa on lainattavia Ilkka Remestä käsitteleviä lehtileikkeitä. Allaoleva Piraatit kirjan kuvaus on otettu Marja Welinin Etelä-Suomen Sanomiin 13.12.2003 kirjoittamasta kirja-arvostelusta:
Remeksen Piraatit on uudenlainen nuortenjännäri. Se hipoo melkein aikuisten jännityskirjallisuutta. Kirjassa liikutaan monenlaisten asioiden ja tapahtumien pyörteessä. Kansainvälinen rikollisjengin toiminta, loistoristeilijän räjäyttäminen, useiden eri maiden poliisien yhteistyö ja ennen...
Itävaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjalija Thomas Brezinasta (s. 1963) ja hänen teoksistaan löytyy tietoja teoksesta KOSKI, MERVI: "Ulkomaisia nuortenkertojia", osa 1. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta, luokka 86.1103 KOS.
Suomenkielisiä www-sivuja kirjailijasta ei löydy, kun käyttää apuna osoitteita:
http://www.google.fi > haku: "thomas brezina"
http://www.makupalat.fi/ > kirjat> lasten- ja nuortenkirjallisuus
ALEKSI -lehtiartikkelitietokannasta löytyy kaksi artikkelia lehdessä Tyyris Tyllerö, jota on Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
"Kirjassa on monta mediaa" Tyyris Tyllerö 1998, no. 2
"Polvihousujengi: huvittava ja hyödyttävä lukemisen unilukkari" Tyyris Tyllerö 1998, no. 3
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
