Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön...
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Hei,
kysymys vaatii sen verran matemaattista osaamista, että neuvon ottamaan yhteyttä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen:
https://www.jyu.fi/maths/henkilosto
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Tässä kannattaa kääntyä mainostoimistojen puoleen.
DNA:lle mainoksen on luonut mainostoimisto Folk ja mediatoimisto Dagmar. https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-08-13-heinaku…
https://www.folkfinland.fi/https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Kysyjä viittaa todennäköisesti siihen, että Raamatun mukaan maanpäällisen maailman tuhoutuessa Jumala (tai Jeesus) pelastaa uskovat taivaaseen. Ilmaisu "viimeinen päivä" viittaa siis maailmanloppuun.
Heikki Poroila
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
