Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden ensimmäisestä...
Kirjastoista saa 11.5.2020 lähtien varata aineistoa tavalliseen tapaan. Ehdottaisin Donnerin kirjan varaamista, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kirja on Töölön kirjastossa hyllyssä. Kirjastoon voi myös soittaa ja pyytää kirjan varaamista, jos ei voi/halua jättää varausta sähköisesti.
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Pölypunkki on hämähäkkieläin, joka lisääntyy lämpimässä ja kosteassa. Sitä on eniten vuodevaatteissa, kokolattiamatoissa ja pehmustetuissa huonekaluissa. Pölypunkit käyttävät ruoakseen ihmishilsettä ja myös sienirihmastoa. Nykyään ne ovat lähes hävinneet Suomesta, koska ne eivät viihdy kuivassa sisäilmassa eivätkä keinokuituisissa vuodevaatteissa.
Tässä linkki Terveyskirjaston punkkitietoon http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00… sekä Marttaliiton punkkeisivuille
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/pyykki/pese_oikein/polypunkit_pois/
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, https://www.stat.fi/til/matk/2018...
Pikomi on Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Miehikkälän murteen sana, joka tarkoittaa kiireistä juoksua. Kotikielen seuran aikakauslehti Virittäjän artikkelin mukaan se olisi lainattu venäjänkielisestä juoksemista tarkoittavasta sanasta бегом (begom).
Murretietoa Miehikkälästä - Virittäjä
Kirjallisuutta:
Laalo, Klaus. (1990). Miehikkälän murreopas.
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Reijo Mäestä löytyy tietoa teoksista, jotka löydät Vaski-verkkokirjastossa tarkennetulla haulla laittamalla aiheeksi Reijo Mäki. Vaski-kirjastoissa on mm. Kotimaisia nykykertojia 1-2, Haasio; Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Kotimaisia nykykertojia, Murha ei tunne rajoja ja Grönholm: Kirjojen Turku. Mielenkiintoista tietoa saat myös Dekkarisankarit-teoksesta, joka kertoo hieman Mäen kirjojen sankareista Jussi Vares ja Sakari Roivas.Valitettavasti kaikki kirjat ovat jo vähän vanhempia, mutta toivottavasti niistä on sinulle apua.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,...
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
