Vastasin sinulle silloin aikaisemmin kysymykseesi näin "Kirjastot.fi -sivustolta löytyy tiedonhaun perusteita esim. http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot Täältä löytyy kursseja ja opastusta tiedonhakuun sekä useita linkkejä, esim. Tiedon jäljillä (Hyvinkään kaupunginkirjasto). Näissä esitellään tiedonhakua kirjastosta mutta myös verkkotiedonhakua. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tiedonhaku/ Tästä osoitteesta löytyy verkkotiedonhaun perusteita ja tietoa ylipäätään verkkotiedonhausta." Linkkejä on aika monta, joten minun on näin vaikea vastata, mistä kohtaa olet löytänyt sopivia kysymyksiä. Toivottavasti löydät ne uudelleen!
Tuolloin Porissa toimi kolme lastentarhaa:
Svenska Barnträdgården i Björneborg osoitteessa Läntinen Linjakatu 22 (nyk. Vapaudenkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli viidennen kaupunginosan lastentarha osoitteessa Troilinkatu (nyk. Itätullinkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli Nummen lastentarha kuudennessa osassa osoitteessa Järnefeltinkatu (nyk. Esivallankatu)
Lähteet:
Laine, Tarja: Yli sata vuotta lasten asialla, 2019
Männistö, Noora: Kyhä-tädin talossa, 2014
Nummen lastentarha aloittanut 40. toimintavuotensa; lehtileike Satakunnan Kansa 3.10.1943
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, joista kaksi kuuluu Lizzie McGuire-sarjaan:
Ota iisisti, Kate : Sanoma Magazines Finland 2004
Villiä menoa : Sanoma Magazines Finland 2004
sekä Keijut-sarjaan kuuluva saturomaani
Salaperäinen siemen: Sanoma Magazines Finland 2006.
Verkkokirjakauppa Amazonin haulla löytyy lisää: http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw?url=search-alias%3Daps&field-keywo….
Kaikkia kirjoja ei siis ole suomennettu. Joistakin kirjoista löytyy otteita ja arvioita englannin kielellä esim. Googleen kirjan nimen englanniksi sekä sanan review. Lizzie McGuire-kirjasarja perustuu Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan, josta saa tietoa esim. Wikipediasta osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .Kirsten Larsen...
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Sukunimilain teksti on suhteellisen monimutkainen ja vaikka yleisperiaate on kysyjän mainitsema, siitä voidaan poiketa "erityisestä syystä". Suosittelen tutustumaan esimerkiksi sivulta http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 löytyviin lainkohtiin ja muihin ohjeisiin. Viime kädessä nimenmuutoksen hyväksyy viranomainen, eikä sen päätöstä voi täysin ennakoida.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Miltään nuottikokoelmalta tuota valssia ei tunnu löytyvän, mutta
valssista ja sen nuotista on käyty paljon keskustelua alla olevalla palstalla ja sitä kautta nuottia on ollut saativissa eli
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1313.0
Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Mikäli kyseessä on kirja Kupittaan savi oy: keramiikkavalm. v. 1941, sitä on saatavana sekä Suomalaisessa kirjakaupassa (www.suomalainen.com) että Akateemisessa kirjakaupassa (www.akateeminenkirjakauppa.fi). Lisäksi kirjaa voi tiedustella myös antikvariaateista.
Vastaus löytynee aluksen / avaruusaseman painottomuudesta - kaikki irtonainen poukkoilee paikasta toiseen. Euroopan avaruusjärjestön sivuilta löytyy opetuspaketti kansainvälisestä avaruusasemasta, jonka sivuilta löydät tietoa painovoimasta ja käytännön arjesta avaruusasemalla.
Sivut löytyvät osoitteesta http://esamultimedia.esa.int/docs/issedukit/fi/html/t0302r1.html
Vastauksia löytyy myös Leena Valtaojan kirjasta Lähdetään avaruuteen. Kirjastossa käytössä olevasta Aleksi -lehtiartikkelitietokannasta löytyi myös pari aiheeseen liittyvää lehtijuttua. Astronauttien ruokavaliosta ja ruokailusta löytyy Leena Tähtisen kirjoittama lehtiartikkeli Tiede 2000 -lehdestä (nro 7/1997). Lisäksi astronauttien elinoloista avaruusasema ISS:llä löytyy...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Suurin osa Oulun yliopiston ennen vuotta 2012 valmistuneista opinnäytetöistä on digitoitu, mutta digitoidut työt eivät ole vielä käytettävissä kirjastossa. Voit itse lähettää tarvitsemastasi opinnäytteestä pyynnön osoitteeseen kirjasto@oulu.fi. Pyynnöstä tulee ilmetä asiakkaan sähköpostiosoite, asiakkaan nimi (ei ole pakollinen tieto) ja pyydettävän opinnäytteen tiedot.
Uudemmat opinnäytetyöt löytyvät Jultikasta: http://jultika.oulu.fi/. Ne ovat käytettävissä joko vapaasti verkossa, tai rajoitetun näkyvyyden gradut ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjaston tiloissa e-gradutyöasemilla.
Lähde: Oulun yliopiston kirjaston kaukopalvelu
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun ruotsinkieliset...
