Kopioin Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta vastauksen aiemmin esitettyyn samaan kysymykseen: "Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa: Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava...
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
Laulun nimi on tarkalleen Telttaretki. Laulun nuotteja ei ole julkaistu, mutta sanat löytyvät Hanna Ekolan cd:n "Kiitos elämän lahjasta : hiljaisuuden lauluja" (Sony, 1997) kansilipukkeesta.
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Kirkkonummen kirjastossa ei ole kysymääsi korjausopasta. Helsingin kaupunginkirjastosta yksi löytyy:
Peugeot 406 : service and repair manual / Mark Coombs and John S Mead
Kirja on hankittu Pasilan, Oulunkylän ja Töölön kirjastoihin.
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Pienten hyönteisten tunnistaminen valokuvista tapaa olla vaikeaa, eikä tästäkään ötökästä voi sanoa mitään varmaa.
Kun kyse on pitkään käyttämättömästä asunnosta, saattaisivat otukset olla rakennuksen sisätilossa viihtyviä, eikä esim. avoimista ikkunoista sisään lennähtäneitä. Kodeissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy verkostakin hyvin tietoa.
Esimerkiksi turkiskuoriainen on tyypillinen sisätilojen tuhohyönteinen https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/
Tällä sivustolla on muitakin kodin hyönteisiä https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
Tuholaisesite tunnistamiseen https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Jos ötökkä kuitenkin vaikuttaisi olevan ympäröivästä luonnosta peräisin,...
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Internetistä löytyy paljon tietoa tukkimiehentäistä esimerkkeinä seuraavat linkit: http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/karsakas.htm kuva:http://photoweb.lodestone.org/photo/2363?res=2&lang=fi
Lisää sivustoja löytyy esim. Googlesta http://www.google.fi/ hakusanalla tukkimiehentäi.
Tukkimiehentäistä on tietoa myös mm. seuraavissa kirjoissa:
Olsen, Henrik: Murkkuja ja mehiläisiä : metsien pikkueläimiä, WSOY, 1997.
Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset, Kirjayhtymä, 1982.
Tukkimiehentäi (Hylobius abietis) on kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, joka kuuluu vahingollisimpiin havupuittemme taimia vahingoittaviin kuoriaisiin. Se on metsien tuhohyönteinen. Sisätilojen yleisimmästä kutsumattomista vieraista on olemassa esim. seuraava...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https://www.wsoy.fi/...
Kysymykseen on aika mahdotonta vasta, sillä kuuluisuus on hyvin epämääräinen käsite. Riittääkö se, että ihminen olisi joskus kuullut henkilön nimen? Vai että hän tietää, mitä henkilö on tehnyt tai missä asemassa hän on ollut? Jos tarkoitetaan vielä koko maailmassa kuuluisinta, se vaatisi laajan tutkimuksen, jonka pitäisi kattaa maailman maat. Kaikkien aikojen kuuluisimman määrittely edellyttäisi vielä sitä, että asiaa olisi kartoitettu eri aikoina.
Jos presidenttejä ei lasketa mukaan, henkilö saattaisi olla joku muu poliitikko, urheilija, näyttelijä tai muusikko, koska heitä tunnetaan usein kotimaiden ulkopuolella. Charles Chaplinia on joskus ehdotettu tunnetuimmaksi yhdysvaltalaiseksi, mutta eipä hän taida olla enää niin tunnettu kuin...
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Eoin Colfer on irlantilainen, Wexfordin kaupungissa asuva opettaja. Hänellä on 1 poika. Ennen nyt suomennettua Artemis Fowl-kirjaa hän on kirjoittanut 3 lastenkirjaa ja kaksi kirjaa aikuisille. Artemis Fowlista muodostui heti kansainvälinen läpimurto, jonka menestys yllätti sekä kirjailijan että kustantajat. Teoksen käännösoikeudet on myyty lähes kaikkiin Euroopan maihin ja kirjasta on tulossa elokuva - todennäköisesti jo v. 2003.
Uusista kirjailijoista, kuten Eoin Colferista, on aluksi hyvin vähän elämäkertatietoja. Turun lastenkirjastossa on muutama lehtiartikkeli, lähinnä kirja-arvosteluja.
Voit katsoa myös esim http:// www.google.com - hakupalvelusta erikseen sekä kirjan että kirjailijan nimellä. Löydät näin muutaman kuvan...
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.wikipedia.fi. Tensidi.yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
