Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Hei!
Symboliikka tarkoittaa sisällyksen ja merkitysten tutkimusta tai kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen tunnustuksien tutkimusta.
(Sivistyssanakirja: nykysuomen opas. WS 2002)
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri...
Kaverin poistamisen pitäisi onnistua Facebookissa näin: Klikkaa Facebook-profiilisivultasi kohtaa ”Kaverit”. Etsi kaveri, jonka haluat poistaa, ja vie hiiri kuvakkeen ”Kaverit” kohdalle. Esiin ilmestyvästä valikosta voit klikata kohtaa ”Poista kavereista”. Henkilön pitäisi poistua siten kavereista, joskaan en nyt itse asiaa testannut, koska en halua poistaa ketään kavereistani.
Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei oikesasti ole olemassa, vaan kyse on salanimestä, jonka takana on useita eri kirjoittajia. Enemmän tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene
Etsimme näitä nuotteja musiikkiosaston palvelupäällikön kanssa meiltä ja muista Suomen kirjastoista sekä muutamasta muusta tietokannasta. Mistään niitä ei löytynyt, joten on todennäköistä, ettei näihin kappaleisiin ole nuotteja julkaistukaan.
Sellaista kirjaa ei löytynyt, jossa olisi vanhat reaalikoekysymykset ja vastaukset esim. uusimuotoisen reaalikokeen ajalta vuosilta 2005- 2007 . Sellaisia julkaisuja, joissa annetaan yleisiä vastaamisohjeita reaalikoekysymyksiin ovat:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2005-2006 ilm. 2005 tai
Ainerealis, ilm 2005, jossa on yleisten ohjeiden lisäksi muutamien oppilaiden kommentoituja vastauksia kokeissa olleisiin kysymyksiin.
Netistä löytyy reaalikokeen historian kysymykset vuosilta 2005-2007 osoitteessa : http://oppiminen.yle.fi/abitreenit_reaali_historia
Osoitteessahttp://opinnot.internetix.fi/fi/structure/sisalto/01oppimateriaalit/03_…
pääsee myös katsomaan vanhoja koekysymyksiä.
Teoksessa Suomen kansan uusi runorumpu : uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta on hauskoja kalevalamittaisia runoja, joista jokin oli suunnattu eläkkeelle jääville.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XSuomen+kansan+uusi+runorumpu&searc…
Muita ehdotuksia:
Teoksessa Maailman runosydän
Olisin narri, jos viitsisin surra/Lasse Lucidor
Varoitus/Jenny Joseph
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Päivänlasku:
Onnellinen laulu/Hilkka-Helinä Lappalainen
Jäähyväiset merelle/Nazim Hikmet
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Runo puhuu ilosta:
Dolce Far Niente/P.Mustapää
Kun tulemme vanhoiksi/Timo Pusa
Päivät/Aale Tynni
http://www.helmet.fi/...
Kirjan Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988) mukaan sanonta Näätänkö minä närhin värkit sinulle on tunnettu Kaavilla.
Jari Tammen Suuressa kirosanakirjassa ( Kuippana, 2002) närhenmunat selitetään luonnontieteelliseksi kirokälähdykseksi, jonka valtti perustuu muna-sanan kaksimielisyyteen. Närheä kutsutaan myös paskonärheksi ja pask´harakaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1096628__Ssuomen%20kansan%…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1799865__Ssuuri%20kirosana…
Facta-tietopalvelu kertoo näin: "Historiallisessa mielessä Suomesta voidaan puhua, siinä merkityksessä kuin se nykyään ymmärretään, oikeastaan vasta vuodesta 1809 alkaen. Esihist. ajalla asutus oli hajanaista eikä yhtenäisia maarajoja ollut. Keskiajalla Suomi joutui Ruotsin yhteyteen, ja pitkään nimityksellä Suomi ymmärrettiin Varsinais-Suomea. Ruotsin valtakunnan osana, vuoteen 1809 asti, Suomi oli alue muiden joukossa, osa valtakuntaa. Vasta Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 itsenäistymiseen 1917 asti, Suomi muodosti selkeästi omanlaisensa autonomisen alueen Venäjän valtakunnassa."
Suomen historiasta ja esihistoriasta löytyy myös tietoa muista tietosanakirjoista sekä historia-teoksista.
Tarkoitatko Viktor Arnar Ingólfssonin novellia Joulukuusen ryöstö? Se on kirjassa Joulutarinoita ja kylmiä väreitä (Leena Lehtolainen, Håkan Nesser, Åke Edwardson ja muita kertojia). Kirjan juoni selviää parhaiten lukemalla novelli, valmista juonen selvitystä ei löytynyt. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuston mukaan "alaikäiset voivat tehdä ilman huoltajan suostumusta vain heille tavanomaisia ja vähämerkityksellisiä ostoksia, eikä verkko- tai mobiilimaailma tee poikkeusta tähän periaatteeseen." Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Ostaminen-myyminen-ja-sopimukset/lapsi-kuluttajana/mobiilipalvelut-ja-internet/
https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Uutiset/2016/19.9.2016-viikon-vinkki-millaisia-ostoksia-alaikaiset-saavat-tehda-ilman-vanhempien-suostumusta/
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Tietoa Helsingin kaupungin kesätöistä, avoimista työpaikoista ylipäätään ja kelpoisuusvaatimuksista löytyy nettiosoitteesta http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/kes_ty_t
Kesätyöpaikkojen määrä ja niiden hakeminen vaihtelevat vuosittain, joten kannattaa seurata tuota sivua ja olla aktiivinen ja kysyä kirjastoista tilanteesta.
Henrik Ibsenin Villisorsaa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1885. Suomessa se on saanut ensiesityksensä 1892. Villisorsaa on esitetty Suomessa nykypäiviin asti.
Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään ja kahteen eri paikkaan, tukkukauppias Werlen työhuoneeseen ja Hjalmar Ekdalin ateljeeseen. Hjalmar Ekdal ja Gregers Werle ovat näytelmän päähenkilöt.
Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää, mutta melko onnellista elämää. Perheen menneisyydessä on vaikeita asioita, joiden paljastuminen muuttaa kaikkien näytelmän henkilöiden elämää. Näytelmässä palataan nykyhetkestä menneisyyteen käsittelemään näitä asioita.
Lisää tietoja näytelmästä saat Ibsenin Villisorsan esipuheesta, joka on ainakin WSOY:n...
Uskontokuntiin kuuluvat Suomessa selviävät väestörekisterikeskuksen tilastosta
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/uskyhd99.htm
lisätietoja katolisesta kirkosta Suomessa löydät Katolisen kirkon kotisivulta
http://www.katt.fi/vanha/tiedot.htm
Roomalaiskatolisen kirkon kannattajat maailmassa selviävät Tilastokeskuksen sivulta Maailma numeroina kohdasta Uskonnot
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
