Oikeaa laulua emmme tainneet löytää. Jonkin verran sitä muistuttaa George H. Clutsamin kehtolaulu, joka on suomeksi nimeltään Tummakiharainen lapseni. Laulu alkaa näin: Uinu lapsi, sä pieni pörrötukka kuu kirkas valaa säteitään kehtos kullaten. Ainakin Suuressa toivelaulukirjassa numero 5 laulussa on kuitenkin vain kaksi säkeistöä, joten muistamiasi sanoja siinä ei ole.
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Anders on 5-vuotias ja Börje on 10-vuotias.
Ongelman voi ratkaista muodostamalla siitä yhtälöparin:
b = 2a
a + 5 = 2/3(b + 5)
Ohjeita yhtälöparien ratkaisemiseen löytyy täältä:
http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/lineaari/linea04.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset...
Sellaista käsitettä kuin "oikea nimi" ei itse asiassa ole olemassakaan, koska periaatteessa mikä tahansa nimi voi olla jonkun nimi jossain päin maailmaa. Mielekkäämpää on pohtia, onko jokin nimi tavallinen tai harvinainen jossain tietyssä kulttuuripiirissä. Googlaamalla voi havaita, että ainakin kiinalaiset käyttävät sanaa, joka kirjoitetaan eurooppalaisittain "chiqi". Sen sijaan Filippiineihin se ei tunnu yhdistyvän, mutta siellä taas on käytössä ainakin sana "chiqui". Suomalaisen televisiosarjan käsikirjoittajalla on tietysti täysi valta antaa hahmolleen mikä nimi hyvänsä. Tässä tapauksessa "Chiqi" ei ilmeisesti ole erityisen filippiililäinen, mutta ehkä kuitenkin itäaasialainen nimi ja siinä mielessä varmaan riittävän "autenttinen"....
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Olisiko tuo 68 vuotta kaksosten yhteinen elinikä...
34 vuotiaat siamilaiset kaksosethan ovat eläneet yhteensä 68 vuotta. Tapahtumien aikajanakin viittaa 33-34 vuoteen.
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Porstua-verkkopalvelu otettiin pois käytöstä viime vuoden toukokuussa tietoturvasyistä. Järjestelmä oli jo niin vanhentunut ettei sitä ollut järkevää pitää yllä. Tänä keväänä on tulossa uudet Porstua- sivut, jotka on tehty Omeka-järjestelmällä. Porstuasta löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston Laari-artikkeliviitetietokannan viitteet. Sivusto on siirretty Seinäjoen kaupunginkirjaston palvelimelle ja mahdollisesti jo tämän kuun aikana saamme julkaistua sivut. Julkaisupäivää ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon.
Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla olevista artikkelitietokannoista olen löytänyt seuraavat artikkelit:
Salo, Merja: Zen ja taide. Taide 1973/5
Kalha, Harri: Hiljaisuuden estetiikka. Muoto 1993/4 ss.21-25
Krohn, Inari: Tässä ja nyt: Penti Kaskipuro ja puutarha. Taide 1998/5 ss. 40-41
Teoksia:
Pohdin: filosofinen aikakauskirja 6. toim. J. Varto. Tampere 1992.
Zen-mestari Sesshu ja hänen seuraajansa: japanilaista taidetta 1400-1800 luvulta. Helsingin kaupungin taidemuseo näyttelyluettelo 23.8.-12.11.2000
Hintikka, Juha: Zen, taiteet ja taidekasvatus. Sivulaudatur Jyväskylän yliopisto 1986.
Zenbuddhalaisuudesta on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Asiasanalla zenbuddhalaisuus löytyy arkistosta vastaus:
"Alan W. Watts...
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
