Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta ei ollut tässä tehtävässä avuksi. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen sijaan Google-haku termeillä runo villieläin häkki tuo hakutulokseen kirjallisuuskritiikin verkkolehden kiiltomato.net ja siinä artikkelin "Rainer Maria Rilke: Tahto tahtojen, Like 2004, Eve Kuismin (suom.)". Runo nimeltä "Pantteri" sopii kuvaukseen häkkiin teljetystä villieläimestä. Siitä on artikkelissa enemmän.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjal
lisuus&rid=1027
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Tunnusluvun saat minkä tahansa Vaski-kirjaston palvelutiskiltä näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta (ajokorttikin käy). Tunnusluvuksi kannattaa valita joku itselle merkityksellinen numerosarja, ei kuitenkaan 0000 tai 1234.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan...
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Deutsche Biographien mukaan näyttää siltä, että Karl Wilhelm Ferdinand, on ollut marsalkka, Generalfeldmarschall, 1787, vuosina 1972-1794 ja 1806, https://www.deutsche-biographie.de/sfz39894.html#ndbcontent
Heraldiikka-Wikissä on mainittu 1787 ja 1806, https://www.heraldik-wiki.de/wiki/Generalfeldmarschall#Kurbrandenburg_u…
Ehkä tutustuminen hänen elämäkertaansa tai sotilasmatrikkeleihin voisi selventää asiaa, Detusche Biographiessa on kirjallisuuslista. Tällainen teos sotilashistoriasta Preussista on saatavilla verkossa, Adel und Militär in Ost- und Westpreußen zum Ende des 18. Jahrhunderts, Frank Behr, https://edoc.hu-berlin.de/bitstream/handle/18452/23763/dissertation_beh…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
Verkkopalvelu Ammattinetin mukaan fysiologiksi voi kouluttautua yliopistossa lääketieteellisessä, luonnontieteellisessä tai Jyväskylän liikuntatieteellisessä (liikuntafysiologia) tiedekunnassa:
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/55_ammatti
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan fysiologian osaston sivuilla kerrotaan, että "fysiologian perusopetusta annetaan suomen- ja ruotsinkielellä lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille elinjärjestelmäkohtaisissa opetusjaksoissa yhdessä muiden oppiaineiden kanssa."
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/fysiologian-osasto
Tutkinto on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnoilla on tavoitteelliset...
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Tilastokeskuksen tilasto valtion kuukausipalkat ammateittain ei tunne kyseisen ammatin haltijoiden lukumäärää eikä palkkaa. Kts. täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/pal/vkp/2008/2008_fi.asp .
Tilastokeskus saa valtion virka-ja työsuhteiden kuukausipalkat Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä.
Esität kysymyksen jota oikeasti on syytä esittää sille taholle joka on toimittanut järjestelmän tai joka välittää sitä.
En löydä mitään tietoa siitä että näin voisi tehdä.
Katso lisää
http://www-01.ibm.com/software/lotus/products/smartsuite/approachfeatur…
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1822578
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Oikeusministeriön Vaalit.fi -sivustolla on kerrottu eduskuntavaalien tuloksen laskennasta vaaliliitossa:
https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-tuloksen-laskenta
Vaaliliitossa eri puolueiden äänimäärät lasketaan yhteen, ks. kuva vaalien tuloslaskennasta edellisen linkin sivun lopussa.
Nuorten eduskunta -sivustolla on kerrottu suhteellisesta vaalitavasta:
http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suhteellinen-vaalitapa-%E2%80%93-tulos-lasketaan-dhondtin-menetelm%C3%A4ll%C3%A4
1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia...