Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy neljä Nissan Micra käsikirjaa. Saatavilla on teokset "Nissan micra : service and repair manual. 1983 to Jan 1993 (up to K registration)", "Nissan Micra (K11 series) : [1993 to 2002 (K to 52 registration). Models covered: Nissan Micra Hatchback, including automatic transmission (N-CVT) models and special/limited editions 1.0 litre (998cc),1.3 litre (1275cc) and 1.4 (1345cc) petrol engines. Does NOT cover new Micra range introduced for 2003 model year.", "Huolto- ja korjausopas. Nissan micra : '83-89. Mallit DX, GL, L, LX, SLX ; Moottorit: 988 CM3, 1235 CM3" ja "Nissan Micra 1983-1989".
Kaksi ensimmäistä kirjaa on englanninkielisiä, kolmas on suomenkielinen ja viimeinen ruotsinkielinen. Osa...
Etsimällä asiasanalla "työskentely ulkomailla" saat Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta www.turku.fi/aino paljon viitteitä, esim. Petri Manninen: Ulkomaille lähtijän vero-opas (2005) ja Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja (2003). Lisäksi tällä haulla löytyy useita oppaita työskentelystä jossakin tietyssä maassa.
Tax free-kaupasta löytyy tietoa verohallinnon sivuilta www.vero.fi hakemalla hakusanalla "tax free" , esim. Veroton matkailijamyynti - ohje myyjille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1239;33210 ja Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3449;46613
Hyviä vinkkejä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytöstä löytyy Helmet-sivuston Lapset-sivuilta. Siellä kerrotaan mm. siitä, kuinka saa kirjastokortin ja kuinka kirjat on kirjastossa järjestetty. Myös eri kirjastojen tapahtumista löytyy tietoa sivun kautta. Esimerkiksi ensi viikon talvilomaviikolla kirjastoissa on paljon toimintaa. Sivut löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset
Aikuisillekin tarkoitetuilta Info-sivuilta löytyy lisää tietoa vaikkapa kirjojen varaamisesta. Varaaminen ja kirjan lähettäminen Helmet-kirjastosta toiseen on alle 18-vuotiaille maksutonta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Hyviä lukuvinkkejä löytyy vaikkapa lastensivusto Okariinon ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin kautta:
http://www.okariino.fi...
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Tässä muutama teos alkuun:
Tavaila, Aatos. Suppea kuvaus Maatalouskerholiiton 40-vuotistaipaleelta. Teoksessa Suomen 4H-liitto 1969 ja katsaus maatalouskerhotyöhön Suomessa 1928–1968. Suomen 4H-liitto, 1969.
Rindell, Arthur. Maatalouskerhot: uusi aloite nuorten kiinnittämiseksi maataloustyöhön.Helsinki: Otava, 1922.
HelMetistä löytyy seuraavat teokset:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=maatalousker…
Tässä tulosluetteloa Fennicasta (Kansalliskirjaston kokoelmista):
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=maatalous…
Wikipediastakin löytyy artikkelin tynkää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/4H-j%C3%A4rjest%C3%B6
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotimaisten kielten...
TEKIJÄ Pakkanen, Kaija, kirjoittaja
TEOS Vimperin pihan Ilona / Kaija Pakkanen
PAINOS 2. painos 1962
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1959
ULKOASU 147 sivua ; 19 cm
Tässä kirjassa Ilona on ollut syntymästään sokea.
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiationhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Saatte uuden kirjastokortin vioittuneen kortin tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipaikasta. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyysto…
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä.
https://sverigesradio...
Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Nykyisin lainat voi HelMet-kirjastoissa uusia viisi kertaa. Uusimiskertojen määrä on mainittu kirjaston käyttösäännöissä (ks. linkki alla).
Välitän edelleen toiveesi siitä, että uusimiskertojen määrä voisi olla mainittuna samassa kohdassa, jossa kerrotaan laina-ajoista ja maksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilla kerrotaan muunsukupuolisuudesta, että: "Jotkut muunsukupuoliset ovat myös transsukupuolisia. Osalla niistä muunsukupuolisista, jotka ovat myös transsukupuolisia, on tarve sukupuolenkorjaushoidoille, jotta oma keho vastaisi sukupuoli-identiteettiä ja mahdollinen kehodysforia eli kehoristiriita, voimakas vierauden tunne itselle vääristä kehon sukupuolipiirteistä, helpottaisi." Siten myös muunsukupuoliset voivat päästä korjaushoitoihin. Korjausprosessia varten tarvitsee lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin, minkä jälkeen alkaa tutkimusjakso asuinpaikasta riippuen joko Helsingin tai Tampereen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla.
Lisätietoja muunsukupuolisuudestahttps://...
