Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
Tässä muutama kirja, joista saattaisi olla apua:
Paavo Nurmi : elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmäthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327159?lang=fin
Paavo Nurmi : Flying Finn - koko elämä aikaan 60.00https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2311259?lang=fin
Paavo Nurmi, juoksijain kuningashttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1468597?lang=fin
Mies josta tehtiin patsas : Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintöhttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2299714?lang=fin
Urheilumuseossa voisi tästä olla tietoa, yhteystiedot https://www.urheilumuseo.fi/yhteystiedot/
Helsingin kaupungin, mm. kirjastojen, kesätöiden haku käynnistyy tammikuussa viikolla 3. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivulta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/ura-kaupungilla/
Espoon ja Vantaan kaupunkien kesätyöpaikat tulevat myös hakuun alkuvuodesta. Tietoa Espoon ja Vantaan sivuilta ja espoonrekry.fi - ja vantaarekry.fi-sivuilta tammikuuhun mennessä:
https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobsInternet.asp?L=1&IE=2&Z=E
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen
https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tyo_ja_elinkeinot/vantaa_tyonantajana
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
Saimme apua lukijoiltamme. H. L. nimimerkin takaa löytyy Hilja Liinamaa ja runokin on luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354744?page=12Syksylaulu on vanha kansansävelmä. Sanoittajasta ei löytynyt tietoja Viola-tietokannasta (Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia) ja Fono-tietokannasta.Viola: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdiskografiaFono (ei enää päivitetä): http://www.fono.fi/
Määräykset työajasta, palkasta ja muista korvauksista löytyvät kunkin alan työehtosopimuksista. Mahdollisesti asioista voidaan sopia myös työntekijä ja työnantajapuolen liittojen välisissä neuvotteluissa.
Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Työtuomioistuimessa on vuonna 1987 annettu seuraava aiheeseen liittyvä ratkaisu. (TT:1987-13)
"Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut...
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Sitruunahapon kemiallinen kaava on C6H8O7. Internetistä löytyy palvelu Chemistry WebBook, josta löytyvät kemiallisten yhdisteiden kaavat ja muut tiedot; osoite on http://webbook.nist.gov/chemistry/ . Hakea voi mm. yhdisteen englanninkielisellä nimellä (esim. citric acid) tai yhdisteen kaavalla.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen ohjelman! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä ohjelmaa?
Ilmainen sanakirja ehdottaa käännökseksi Lehmänpapu tai pitkäpapu. https://ilmainensanakirja.fi/englanti-suomi/black-eyed%20pea
On myös olemassa suora suomennos eli Mustasilmäpapu, joka näyttäisi hakemaltasi pavulta. Koti ja keittiö lehti
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Molemmat kirjat löytyvät Kotkan kaupunginkirjastosta. Lisää kirjoja Mauri Kunnaksesta voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta (www.kyytikirjastot.fi) kirjoittamalla Aihe-kenttään hakusanaksi Mauri Kunnas.
Kunnaksesta on kirjoitettu myös lukuisia lehtiartikkeleita, mm. seuraavissa lehdissä :
- Tyyris Tyllerö v. 2005, nro 3
- Suomen kuvalehti v. 2004, nro 38
- Tyyris Tyllerö v. 1996, nro 3
Lehdet voit lainata Kotkan kaupunginkirjastosta.
Internetistä löytyy...
AutoCAD –ohjelmista löytyy useita suomenkielisiä opaskirjoja. Voit etsiä niitä esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston kotisivulla Seitti-haun kautta osoitteessa https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 laittamalla asiasana-kohtaan hakusanaksi Autocad. Mm. Kimmo Illikainen on kirjoittanut teoksia eri AutoCAD –versioista.
Virallisia lyhenteitä kananmunattomalle ruoalle tai kananmunattomille ruokavalioille ei Kielitoimistolla ole. Siksi käytäntö on kirjavaa. Jos päädyt käyttämään yhden tai kahden kirjaimen ratkaisua, asiakkaan olisi varmasti hyvä saada ruokalistalla myös luettelo käyttämistäsi lyhenteistä. Siitä käy ilmi lyhenteiden käytön johdonmukaisuus.
Käyttöyhteys Kielitoimiston mukaan ratkaisee, mikä on mielekästä.
Jos päädyt viittaamaan kananmunattomiin ruokavalioihin, ajattele asiaa sanan lopusta sanan alkuun päin ja pistä mielekkäässä kohdassa konsonantin jälkeen piste. Esimerkiksi "laktoveget. ruokavalio."
Tällä palstalla en voi kommentoida asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja lainauksista, varauksista yms., mutta todennäköisesti kuvaamasi tapaus liittyy kirjaston palvelinpäivityksen (30.9.) jälkeen ilmaantuneisiin järjestelmähäiriöihin. Vikatilanteesta johtuen palautukset ja varaukset eivät ole kirjautuneet järjestelmään oikein. Tänään 8.10. viat on saatu korjattua ja järjestelmä toimii taas normaalisti. Saattaa vielä kuitenkin kestää jonkin aikaa, että kuormasuma saadaan purettua.
Jos jokin mietityttää omissa lainoissa tai varauksissa, kannattaa ensisijaisesti kääntyä oman kirjaston puoleen. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI.
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja...
Tiedonhaku aiheestasi antoi niukanlaisesti viitteitä. Hain pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet -aineistohausta, Helsingin yliopiston Helka-tietokanasta ja Aleksista, joka on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Seuraavassa haun tulokset, joita on siis yksi kirja ja kaksi lehtiartikkelia.
- Välimäki, Anna-Leena
Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla, Suomen kuntaliitto 1999
Tämä kirja löytyy Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi) .
Artikkelit:
-Kinos, Jarmo
Päivähoitoalan ammateilla kirjava koulutushistoria, Lastentarha, 1995/4, (s. 52-54)
- Välimäki, Anna-Leena ja Rauhala, Pirkko -Liisa:
Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa,...
