Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta –chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja chat-palvelun melko vähäinen kysyntä.
HelMet-chat osoitteessa www.helmet.fi on avoinna ma-to klo 13-17, pe klo 13-16. Palvelu aukeaa sivustolla automaattisesti aukioloaikoina. Chat ei ole näkyvissä jos vastaajalla on käynnissä kolme keskustelua samanaikaisesti.
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Säteilyturvakeskus kertoo sivuillaan, että tavallinen ikkunalasi ei läpäise UVB-säteilyä. Vähäinen määrä UVA-säteilyä pääsee lasin läpi, jos säteily on voimakasta ja tällöin, jos ihotyyppi on sellainen, että se ruskettuu vähäisestäkin säteilymäärästä, se voi ruskettua https://www.stuk.fi/-/voiko-auton-ikkunan-tai-muun-lasin-lapi-ruskettua-
Autojen tuulilaseissa käytetään karkaistua lasia eli panssarilasia Lujuutensa ansiosta panssarilasi soveltuu hyvin kovaa kulutusta vaativiin tehtäviin. Se valmistetaan yhdistämällä kaksi tai useampia lasilevyjä toisiinsa ohuella muovikalvolla tai valamalla lasin sisään ohut metalliverkko. Finnairilta kerrottiin, että myös lentokoneen tuulilasit ovat 2.5-4 cm paksua karkaistua lasia. Nykyautojen...
Ilkka Remes on salanimi. Kirjailijan oikea nimi on Petri Pykälä. Salanimiä voit katsella täältä: http://www.tornio.fi/Salanimet. Matti Remeksellä on kotisivut: http://www.mattiremes.net/matti.php ja hän vastaa siellä myös lukijoiden kysymyksiin. Siellä häneltä on usein kysytty tätä asiaa ja hän totetaa, että Remes on hänen oikea nimensä.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Internetissä perukirjalomakkeen malli on mm. osoitteessa http://www.trustus.fi/perukirjamalli.shtml ja http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Painettuja lomakkeita on ennen ainakin saanut ostaa kirjakaupoista.
Kirjassa Asiakirjamallit (2008) sivulla 173 on myös malli perukirjan tekemistä varten. Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse on liitteenä perukirjalomake, jonka voi halutessaan kopioida.
Kannattaa tulla kirjastoon kirjastokortin ja henkilötodistuksen kanssa ja pyytää uusi tunnusluku. Me kirjastossakaan emme saa selville nykyistä tunnuslukuasi, mutta voimme poistaa vanhan ja antaa uuden tilalle.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "lintu vai kala" -sanontaa käytetään pohdittaessa, mikä tai millainen joku pohjimmiltaan on. Erkki Karin Nykysuomen idiomisanakirjassa sanonnalle tarjotaan myös merkitys "mikä hän on miehiään". Joku henkilö voidaan esimerkiksi kokea niin salaperäiseksi, että hänen luonteestaan, ajatuksistaan tai motiiveistaan on vaikea sanoa mitään varmaa. Tällöin voidaan ihmetellä, onko hän lintu vai kala.
Lähteet
Kari, Erkki: Naulan kantaan: Nykysuomen idiomisanakirja. Otava, Helsinki 1993.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa. A–K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2006.
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,...
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa www-osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
Vilkunan teoksessa kerrotaan kysymistäsi nimistä mm. seuraavaa: Nuutti on tunnettu suomalaisessa almanakassa vuodesta 1885 lähtien. Se tulee nimestä Knut, jonka merkitys on ”urhea” ja ”ylpeä” (muinaisaksan knuz merkitsee ”urheaa”). Suomessa Nuutti on kansanomaisesti ollut tärkeä: Nuutti on päättänyt joulukauden. Nimipäivä on 13.1. Vanhan kansan muistamia muotoja nimestä ovat Nuut(i), Nutti ja Nuti.
Veeti on tullut suomalaiseen almanakkaan...
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan kaikki nämä nimet ovat Mikael-nimen muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Mikael-nimi taas tulee Raamatusta, jossa Mikael on arkkienkeli ja Jumalan kansan suojelija. Alunperin nimi tulee hepreankielisestä nimestä Miikael ('kuka on niin kuin Jumala').
Miko-nimi on almanakassa 29.9. Mikke ja Miku voivat viettää nimipäivää Mikaelin päivänä niin ikään 29.9.
HelMet-kirjastoissa on persian kielen kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Laita hakuun sanat "persian kieli kielikurssit" niin löydät ne.
Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on itseopiskelumahdollisuutena opiskella persiaa, mateeriaalia on kaksi kielikurssia.
Netissä näyttäisi olevan mm. sivusto http://www.studypersian.com/
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä...
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
Hei!
Nimen synty on seuraava: ristimänimet Paavali ja Paavo ovat kansankielessä lyhentyneet asuihin Pasa, Paso. Siitä on sitten syntynyt sukunimi Pasanen.
Sukunimi Pasanen mainitaan 1500-luvun puolivälistä alkaen Etelä-Karjalassa (kaup pasainen 1559 Kivennavalla), Pasasia on asunut myös Ilomantsissa, Impilahdella, Polvijärvellä jne. Savossa heistä on paljon tietoa ennen kaikkea Juvalla, myös Pelkosenniemellä, Rantasalmella, ja Tavinsalmella. Pasasia on ollut myös Pihtiputaalla 1570-luvulta lähtien, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Nykyisin Pasasia asuu runsaimmin Keski-Suomen pohjoisosissa, paljon myös Pohjois-Savossa ja Juvan tienoilla.
Lähteenä käytetty Pirjo Mikkosen kirjaa Sukunimet. Otava 2000
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Haluat varmaankin tietää arkkiatrista?
Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri.
Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään.
Pohjolaan ensimmäinen...