Kysy kirjastonhoitajalta, aikaisempien vastausten Arkistossa on vastauksia, joista on ehkä apua kysyjälle.
Ks. linkki
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Sivun alareunassa on aakkosin asiasanojen selailu. Klikkaamalla kirjainta V löytyy esim. termi valtuutus, klikkamalla kirjainta P löytyy vastauksia liittyen kohtaan perukirjat.
Internetissä on Suomen lakiopas ja siellä välilehti Asiakirjamallit ja Valtakirjat on ensimmäisenä kohtana. Kirjastossa on myös perunkirjoitukseen liittyviä oppaita, samoin kirjoja asiakirjamalleista. Esim. Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (Talentum, 2007) sekä ASIAKIRJAMALLEJA / Seppo Kemppinen ... [et al.](Lakimiesliiton kustannus, 2002). Lakiasiain asiantuntijalta...
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto.
http://www.kotus.fi/
Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa :
Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999
Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000
Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Vuoden 1963 yhden markan setelille ei ole määritelty keräilyarvoa. Täysin virheetön seteli, jossa ei ole pienintäkään taitosta (kuntoluokka 0) on keräilyarvoltaan 0,50 euroa, muille kuntoluokille ei ole keräilyarvoa annettu.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas.
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Etsimäsi runo "Jossakin" sisältyy Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (Otava, 1978). Runo löytyy myös esimerkiksi kahdesta runoantologiasta: Tuula Simolan toimittamasta teoksesta "Äideistä parhain" (Otava, 1997) sekä Kai Sieversin toimittamasta kokoelmasta "Elämän kaari" (Otava, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://kirjasto.kuopio.fi
Äideistä parhain (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Elämän kaari (toim. Kai Sievers, Otava, 1982)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) on selostus Kelahaara-nimestä: Nimen historia elää muistitietona: Ranualla Kelajoen ja Siuruanjoen yhtymäkohta on Kelahaara. Kirjassa lisää nimestä ja sen kantajista. - Kela-nimestä on kirjassa myös pidempi selostus.
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Nimeä Sipari on esiintynyt Lappeella ja Valkjärvellä, molemmissa on myös kylä nimeltä Siparila. Merkintöjä on myös Kivennavalta, Muolaasta, Parikkalasta sekä muutama tieto Säämingästä.
Uusi suomalainen nimikirja arvelee, että nimi voisi olla kansanjohdos nimestä Sigfrid, josta tulevat myös nimet Sipa, Sipi, Sippo ja Sipri. Toisena vaihtoehtona mainitaan yhtäläisyydet nimen Skippari muotoutumisen kanssa. Siinä taustana on laivuria tarkoittava ammattinimitys, ruotsin skeppare, muinaisruotsin skipari.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ei valitettavasti anna tietoa vain elossa olevista Reinoista. Sen sijaan se kertoo, että väestörekisterissä on ollut yhteensä 30 570 Reinoa, kaikki miehiä. Elossa heistä on enää osa, mutta tarkasta määrästä ei löydy tietoa.
Jos haluat kysyä tarkkaa lukua väestörekisterikeskuksesta, sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vrk.fi/default.aspx?id=163. En tosin tiedä, palvellaanko siellä tällaisessa asiassa yksittäisiä kansalaisia.
Tietoa Merja Jalosta löytyy mm. seuraavista kirjoista: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toim. Ismo Loivamaa, 1995 s.49-54 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, toim. Ismo Loivamaa, 1999 s.57-62. Kummatkin kirjat ovat luokassa 86.11 ja löytyvät ainakin Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston käsikirjastosta ja lastenosastolta. Merja Jalosta on tietoa myös osoitteissa http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (Infoplaneetta) ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html (Otava).
Eve Hietamiehen tiedot löytyvät seuraavasta kirjasta: Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997. Kirja löytyy luokasta 86.203, sekä Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston...
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
