Kuka kukin on -teos vuodelta 2005 kertoo, että Sinikka Nopolalla on yksi lapsi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy tietoa ja tiedonlähteitä kirjailijasta. Kirjoita hakusanaksi nopola sinikka.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta voi hakea etunimikirjoja täältä: http://www.helmet.fi/. Aihehakuun voi kirjoittaa etunimet ja tarvittaessa voi hakua rajata suomenkielisiin kirjoihin. Näin tulee 62 viitettä. Niistä saa lisätietoja etunimistä.
Joonatanin nimipäivä on 26.1. Mikki nimi on Mikael-nimen muunnos. Miio-nimestä ei ollut mainintaa kirjoissa Pentti Lempiäinen Suuri etunumikirja ja Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu löytyy täältä: https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Toiminto aukeaa klikkaamalla kohdasta Unohditko tunnuslukusi?. Uusi pin-koodi lähetetään sähköpostiisi.
Uuden tunnusluvun saat myös mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Jos olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajasi suostumuksen uuden pin-koodin saamiseen. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi alla olevasta linkistä avautuvalla, tulostettavalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BD61AF018-8119-...
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Vanhin löytämäni matrikkeli suomalaisista merikapteeneista on vuodelta 1906: Laurent, L.: Biografisk handbok över Finlands sjökaptener, skeppsregister m. m. Toinen painos tästä teoksesta on vuodelta 1922. Tiedustelkaa kirjan saatavuutta ja kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostanne.
Merenkulun historiaan liittyvää aineistoa ja tietämystä löydätte esim. Merimuseosta (http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm) ja Kotkan merikirjastosta (http://www.kotka.fi/merikirjasto/index.htm).
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Joitakin sotahistoriallisia teoksia, joissa varsinaisten sotatapahtumien ohella esitellään myös sotaväen muodostamista ja organisoimista:
Suomalainen sotilas : muinaisurhosta nihtiin / päätoimittaja Hannele Klemettilä. - Welin+Göös, 2010
[käsittelee ajanjakson 1500-luvun loppuun]
Suomalainen sotilas : hakkapeliitasta tarkk'ampujaan / päätoimittaja Jukka Partanen. - Weilin+Göös, 2010
Näistä teoksista on eräänlainen tiivistelmä
Suomalaisen sotilaan historia : ristiretkistä rauhanturvaamiseen. - Karttakeskus, 2011
Suomen sotahistorian pääpiirteet 1 / Einar W. Juvelius(/Juva). - Otava, 1927
Gustav Vasas ryska krig 1554-1557, 1-2 / Arvo Viljanti. - Almqvist&Wiksell, 1957
Hakkapeliittain historia 1-2 / Arvi Korhonen. - WSOY, 1939-1943
[...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväkalenterin mukaan Bellalla ei ole nimipäivää.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Tittamari Marttisesta löytyy tietoa ja kuva teoksesta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa) BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Kirja löytyy kokoelmastamme ja se on käsikirjastossamme. Käsikirjaston kirjoja ei voi lainata kotiin, joten kirja on varmasti paikalla, kun haluat tulla tutustumaan.
Tervetuloa kirjastoon!
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta...
Ainakaan vapaan Internet-tietosanakirja Wikipedian mukaan Nummelan ponitalli -sarjan päähenkilön Kikka Lahden vanhempien nimiä ei ole kerrottu sarjan kirjoissa. Kikan isän tiedetään olevan ammatiltaan poliisi. Lisää tietoa sarjasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
