Lääkkeiden läpipaikopakkaukset voi laittaa muovinkeräykseen. Kierrätyksessä on kuitenkin huomioitava se, että jos muoviosa on PVC:tä niin pakkaus kuuluu sekajätteeseen.
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/defaul…
https://hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi…
Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia...
Annika Thor on syntynyt Ruotsissa, Göteborgissa vuonna 1950.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2 (2006).
Ruotsinkielistä tietoa kirjailijasta on saatavilla enemmän. Hyvä lähtökohta on katsoa hänen kotisivuaan :https://annikathor.wordpress.com/
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Janette ja Janet ovat englantilaisia nimeen Johanna pohjautuvia nimimuotoja. Johanna ja Johannes ovat raamatullisia nimiä ja niiden merkitys on Jahve on armollinen. Nämä tiedot löytyvät teoksista Saarikalle - Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Etunimet.
Erilaisten huvimajojen rakennusohjeita ja rakennuspiirustuksia löydät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla, sanana huvimajat. Näin löytyy mm.
Johanna Reija & Johannes Jani: "Tee itsellesi tai lahjaksi huvimaja" (mittakaavaan piirrettyjä mittapiirroksia ja värikuvia)
Johanna Reija: "Tee itse rakenteet" (mm. huvimaja, tuulimylly, suihkulähde ym.)
David Stiles: "Tree houses you can actually build"
Espoossa aihetta käsittelevät kirjat on sijoitettu luokkaan 66.35
Jos ei näin hakien löydy sopivaa, kannattaa hakea laajemmalla käsitteellä piharakentaminen.
Etymologinen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: 1: A-K) kertoo hiippa- ja hippa-sanojen alkuperän olevan samaa sanuetta. Hiippa tarkoittaa korkeaa, suippoa päähinettä, kuten kirjan mukaan mahdollisesti myös leikin nimitys hippa, koska leikkivälineenä on paikoin käytetty korkeaa päähinettä. Teos ei tunne litta-sanaa, eikä sen merkitystä valitettavasti muualtakaan saatu selville. Sitä käytetään kuitenkin melko yleisesti hippa-sanan tilalla.
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,...
Sivuston http://www.jedu.fi/web/oulainen/merkonomi mukaan "merkonomin tutkinto antaa valmiudet moniin eri ammatteihin yksityisissä yrityksissä ja julkisessa hallinnossa sekä järjestöissä. Merkonomi voi toimia kaupan asiakaspalvelutehtävissä sekä toimistopalvelu- ja laskentatehtävissä yrityksissä tai valtion, kuntien ja seurakuntien palveluksessa. Tutkinto tarjoaa myös monipuoliset perustiedot yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta."
Merkonomi koulutusalana on siis hyvin laaja. Palkkaus riippuu pitkälti toimialasta. Esimerkiksi toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2010 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan (http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp) 2588...
Orvokki Autiosta on tosiaan kysytty aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistostamme. Valitettavasti nuo aikanaan linkitetyt nettisivut eivät enää ole löydettävissä.
Kuten vastauksissa kerrottiin Orvokki Autiosta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990,
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon,
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, (Huom! ei enää uusimassa vuoden 2000 painoksessa)
Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987
Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985.
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-...
Kirjallisuuspalkinnot ovat palkintoja kirjojen tekijöille, ja suurin osa kirjailijoista kokee palkinnon olevan täysin ansaittu. Mutta jotkut kirjailijat kieltäytyvät palkinnosta. Tämä tapahtuu yleensä aatteellisista syistä.
Suomessa ainakin kaksi kirjailijaa on kieltäytynyt tai palauttanut mitalinsa. Leena Krohn palautti saamansa Pro Finlandia-mitalin poliittisena kannanottona (HS 11.1.1998), ja Pirkko Saisio lahjoitti kirjallisuuden Finlandia-palkintorahansa Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry:lle (https://yle.fi/uutiset/3-5151707).
Ilkka Remeksestä lötyyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/ ja Tornion kirjaston Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/RemesIlkka#El%C3%A4m%C3%A4.
Kotisivullaan kirjailija kertoo itse teoksistaan http://ilkkaremes.wordpress.com/
Kannattaa käydä myös Kritiikkportin sivuilla http://www.kritiikkiportti.fi, jonne on koottu verkkosanomalehtien kirja-arvosteluita.
Ilkka Remeksestä on kirjoitettu myös lehdissä, näitä lehtiartikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta. Aleksista kylläkin löytyy vain tieto siitä, missä lehdessä artikkeli on julkaistu – itse lehteä voi kysyä kirjastosta lainaan
Ilkka Remeksestä on kyselty ennenkin, aikaisempia vastauksia...
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun....
Matti Yrjänä Joensuusta löytyy tietoa seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997//
Pollari, Riitta: Matti Yrjänä Joensuun uuden elämän ensimmäinen luku, Kotiliesi 1993, n:o 15, s.10-13//
Lindstedt, Risto: Matti Yrjänä Joensuu : kirjailija, Suomen kuvalehti 1993, n:o 35, s.52-53, 55//
Hannula, Risto: Harjunpää Englannissa , Ruumiin kulttuuri
1987 n:o 2, s.46//
Kangaspunta, Inkeri: Todellisuus on liian julma kerrottavaksi, Anna 1983, n:o 23, s.12-14//
Peltola, Satu-Lotta: Matti Yrjänä Joensuu: perheenisä, kirjailija, poliisi, Nuori voima, 1983, n:o 5-6, s.6-7//
Alapuro, Kristina: Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu: väkivallan virkamies, Suomen kuvalehti, 1982 ; 30 ; 24-26//
Tietoa löytyy myös...
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
Teoksesta Ilosanoma : älkää pelätkö : jouluevankeliumi murteilla / [toimitus: Kalevi Koukkunen, Vuokko Hosia, Ilse Cantell] ; [kuvitus: Rudolf Koivu. Porvoo : WSOY, 1999, ss. 33-36, löytyy jouluevankeliumi Luukkaan (2 : 1 - 20) mukaan läntisen Lapin eli Yliperän murteella Oiva Arvolan kääntämänä. Lisäksi löytyy Tulkaa tekki fölhjyyn : evankeeljumit meänkielelä/ Meänkielentänny Beng Pohjanen. 2000, ISBN 952-5279-07-9, s. 141-143.
Maistraatti.fi-sivustolla sanotaan näin:
"Holhoustoimilain mukaan alle 18-vuotiaat ovat alaikäisiä ja sen vuoksi vajaavaltaisia.
Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan eikä tehdä tärkeitä
sopimuksia tai muita merkittäviä oikeustoimia. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15
vuotta, saa kuitenkin itse määrätä siitä, minkä hän on omalla työllään ansainnut."
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten emme ryhdy tulkitsemaan tekstiä. Kannattaa kuitenkin tutustua sivustoon tarkemmin. Tietoa nuorten oikeuksista löytyy myös vaikkapa nastanetti-sivustolta:
https://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20omaisuuden%20hoitaminen.pdf?epslanguage=fi
http://www.nastanetti.fi/...
Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia väärinkäsityksiä...
Kirja kertoo mm. koulukiusaamisesta ja vastuun ottamisesta. Päähenkilö on 12-vuotias Nora. Kirjaa esitellään vaikkapa Seinäjoen kirjaston lukuvinkeissä:
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
