Lähihoitajakoulutuksen opintomateriaalia ei taida juuri Internetin kautta löytää. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton sivuilta löytyvät lähihoitajan eettiset ohjeet, joiden kautta löytyy myös tietoa työstä ja oppimateriaalista:
http://www.superliitto.fi/datafiles/tiedosto_ja_teksti_fi/510_eettiset_…
Liiton sivuilla on myös tietoa koulutustarjonnasta:
http://www.superliitto.fi/?cat=9
Mm. näistä kirjoissa kerrotaan lähihoitajan työstä:
- Ammattina lähihoitaja : opas yhteiskuntaan / Pekka Nienstedt
- Ihmisen hyvä : etiikka lähihoitotyössä / Anne Vuori-Kemilä ... [et al.]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy useita teoksia ryijyistä. Aihehakua käyttäen hakusanalla ryijyt löytyy 29 viitettä, hakusanalla raanut 19 viitettä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua viitteitä voi rajata ja järjestää esim. kielen ja ilmestymisvuoden mukaan. Viitteen (teoksen) nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot (missä kirjastossa kyseistä teosta on ja onko se lainassa vai hyllyssä) sekä asiasanat, jotka kuvaavat tarkemmin teoksen sisältöä. Löytyneiden viitteiden joukossa on mm. teos Ryijy: ilo tehdä, onni omistaa, joka sisältää myös hinnaston. Internetistäkin löytyy tietoa ryijyistä, tässä pari sivua http://www.ryijypalvelu-rp.fi/, http://www.kasityonystavat.fi/...
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
Fennica-tietokannan mukaan Taisteluni on suomennettu kahdessa osassa vasta vuonna 1941. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian löydät täältä:
http://fennica.linneanet.fi/webvoy.htm
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,...
Sisäilmainfopisteestä löydät kaiken mahdollisen avun sisäilmaongelmiin. Palvelu on maksutonta. Tässä linkki palveluun.
https://www.sisailmayhdistys.fi/Sisailmayhdistys/Sisailmainfopiste
Lisäksi kannattaa remonttiin liittyvissä kysymyksissä tietenkin olla yhteydessä oman taloyhtiön isännöitsijätoimistoon.
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Tekemällä haun Helmet-tietokantaan (sanahaku, hakusanat näytelmät and lastenkirjallisuus) saan seuraavat tulokset:
Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 / Leena Tulivirta ; [ KIRJA 2001
2 Tuplaten : kaksi lastennäytelmää KIRJA 2000
3 Yhdessä kouluteatteriin : esityksiä koulun näyttämölle / [to KIRJA 1999
4 Näytelmän aika / [kuvat: Paul Austin] ; [suomennos: Teija Pe KIRJA 1999
5 Lasten- ja nuortennäytelmien luettelo : nukkenäytelmät / [ju KIRJA 1996
6 Papupata / Kaarina Helakisa (toim.) ; [kuvitus: Leena Lumme] KIRJA 1996
7 Lukemisia lapsille. V nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Val KIRJA 1995
8 Lukemisia lapsille. IV nide / suomentajat: V. Tarkiainen, Va KIRJA 1993
9 Lukemisia lapsille....
Vapaa-ajan tapaturmien määrittelyyn liittyy joitakin ongelmia. Onko esim. pyöräilijän onnettomuus liikenne- vai vapaa-ajan tapaturma? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt asiaa. Selvitys löytyy täältä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/tapaturma/luku2.htm
Harrastuksiin liittyviä tapaturmia ja loukkaantumisia on selvitelty lähinnä liikuntaharrastusten osalta. Socius, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa, kirjoittaa aiheesta lehtensä numerossa 1/2005:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12005/sivu1.htx
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Tapaturmatilasto 2002: koti- ja vapaa-ajan tapaturmat –julkaisusta löytyy tietoa mm. liikuntatapaturmista. Koko julkaisu löytyy täältä:
http://...
Kielikellosta 4/2015 löytyy artikkeli autonomian ajan säädössuomentajista, https://www.kielikello.fi/-/autonomian-ajan-alkupuolen-saadossuomentajat. Siinä mainitaan, että sana on Reinhold von Beckerin suomen kieleen luoma. von Beckerin käännöstekniikkaa analysoidaan artikkelissa ja siitä löytyy tutkielmia, joita on lueteltu mm. artikkelin päätteeksi. Nykysuomen sanakirjassa ottaa varteen selitetään näin: adv. yhteydessä ottaa varteen ottaa vaarin,
opiksi, huomioon, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Asiantuntijoilta voi kysyä lisätietoa Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Runo löytyy netitse monilta sivuilta, mm. alla olevalta:
http://varssyja.wordpress.com/juhannus-tervehdyksia/
Varsinaisissa muumikirjoissa runoa ei ole. Tove Jansson -seurasta arveltiin, että se saattaisi olla Tove Janssonin varhaisempaa tuotantoa johonkin Muumien oheistarkoitukseen. Se voisi olla myös sanoitus lauluun.
Mutta valitettavasti alkuperäistä runoa ei löydetty.
Kuntien toimialoista löytää tietoa Valtiovarainministeriön sivulta Kuntien tehtävät ja toiminta, https://vm.fi/kuntien-tehtavat-ja-toiminta sekä Kuntaliitosta, https://www.kuntaliitto.fi/
Kirjallisuutta aiheesta: Heuru Kauko, Perustuslaillinen kunnallishallinto. Edita 2006
Oikarinen Tommi - Voutilainen Tomi - Mutanen Anu - Muukkonen Matti, Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö [2018]. Sarja: Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, ISSN 1235-6956; 107.
Ali: arabialaisena nimenä merkitys = ylhäinen, ylevä, korkea, kiipeämistä merkitsevästä sanasta. Euroopassa käytetty lyhentymänä Al-alkuisista nimistä, kuten Suomessa Aleksanterista, jonka merkitys on (kreik.) puolustaja, suojelija. Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Niina: Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen kerrotaan, että Niina on ollut aiemmin harvinainen, mutta yleistynyt 1960-luvulla, muodossa Niina se on tullut almanakkaan 1973. Niina -nimisiä tiedetään 1890-luvulta alkaen, Karjalassa sitä on venäläisperäisenä esiintynyt vanhastaan.
Nimen merkityksestä löytyy vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ks. myös www....
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
