Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Tarvitsisimme lisätietoja runosta, onko kyse aikuisten runosta vai lastenrunosta, suomalaisesta vai ulkomaalaisesta kirjoittajasta?
Mutta on myös olemassa Kaksitoista kurkea -niminen laulu, joka löytyy CD-levyltä Rakkaus Lappiin, esittäjänä Lasse Hoikka 1999, mahtaisko tästä olla kyse?
Sen sanat löytyvät myös nuottikirjasta:
Suosituimmat nuotteina 3, esittäjänä Lasse Hoikka.
Molemmat teokset ovat Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kari Tuomisaaren suomeksi sanoittamasta laulusta on tehty nuotti vuonna 1972. Sitä ei kuitenkaan näytä enää olevan minkään kirjaston kokoelmissa.
Kappale on useilla äänilevyillä, mm. 70-luku: pop 2: Läähätän ja läkähdyn ja Frederik: Äijäenergiaa sekä näillä videokaseteilla Finnhits karaoke 49 ja Hulvattomat karaokehitit 1. Ne löytyvät Pirkkalan kirjastosta.
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket, voisi myös olla...
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finlandhttps://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canadahttps://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finlandhttp://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa vaihtoehdoissa...
Suomen historiaa kyseiseltä ajalta löytyy mm. teoksista
92 JUS
JUSSILA, OSMO: SUOMEN POLIITTINEN HISTORIA 1809-1995
92 JUT
JUTIKKALA, EINO: SUOMEN HISTORIA : ASUTUKSEN ALUSTA AHTISAAREEN
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 3
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 4
92 SUO
SUOMEN HISTORIAN PIKKUJÄTTILÄINEN
92 SUO
SUOMEN VUOSISATA
92.7 SUO
SUOMI 75 : ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA 4
92.74 PUO
PUOLI VUOSISATAA : MMM JUHLAKIRJA
Vuosisadan lopun tapahtumista löytyy tietoa teoksista
91.8105 VUO
Vuosikirja '98 : 1.9.'96-31.8.'97
jne...
91.8105 KRO
Kronikka : Suomen ja maailman tapahtumat 2000
Mitä - missä- milloin -kirjat kertovat myös vuoden tapahtumista. Koska kysymäsi ajanjakso on lähimenneisyyttä, niin kannattaa selata sanomalehtiä.
