Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja vuodelta 1989 ei tunne Serina-nimeä, mutta saman kirjoittajan teoksessa Suuri etunimikirja vuodelta 1999 mainitaan nimen Serena kohdalla, että sen rinnakkaismuoto on Serina. Nimi tarkoittaa latinaksi selkeää, tyyntä, kirkasta, levollista. Kirkollisen perinteen mukaan Serena oli marttyyrineito Spoletosta Italiasta noin vuodelta 290 (muistopäivä 16.8. tai 30.1.)
Pukukoodeista löytyy suomeksi internetistä melko paljonkin linkkejä ja englanniksi vielä huomattavasti enemmän, mutta tässä esimerkiksi muutama suomenkielinen:
- http://www.amke.fi/www/fi/liitetiedostot/2013/DRESSCODE.pdf
- http://villisilkki.blogspot.fi/p/pukukoodi.html
- http://pukeutumisopas.wordpress.com/tilaisuuden-aika-ja-puku/
- http://www.olivialehti.fi/strictly-style/2011/01/pukukoodit/
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Perhekirjat kustantamo kertoo kirjan kansitekstissä nän: "Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskullasisesti radikaaleimpia teoksia. Sen päähenkilö menee naimisiin huonoksi aviomieheksi osoiitautuvan miehen kanssa. Teksti kritisoi vahvasti sekä alkoholia, että miesten valta-asemaa avioliitossa."
Esim. lukupiiriblogi koulukirjastonhoitajat kuvailee Canthin työmiehen vaimon tapahtumia hyvinkin tarkasti. https://koulukirjastonhoitajat.wordpress.com/2019/03/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo-wsoy-1885-2017/
Parhaan käsityksen juonesta saa tietenkin lukemalla tai kuuntelemalla näytelmän itse. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6miehen%20vaimo__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Az%3Az%3AE-...
Merja Jalon seuraava Nummelan ponitalli -sarjan kirja ilmestyy syksyllä 2006. Sarjaa kustantavan WSOY:n ennakkotietojen mukaan arvioitu ilmestymispäivä on 26.9.2006. Osan nimi ennen ilmestymistä on Rautahevonen.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien lisäksi...
Muodostuvan hiilidioksidin määrä ei ole suoraan verannollinen kulutetun polttoaineen määrään. Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi, joten aineen, tässä tapauksessa polttoaineen, alkupainoa ei voi suoraan verrata palamistuotteiden loppupainoon.
Otetaan esimerkiksi puun polttaminen nuotiossa. Poltettavien puiden yhteispaino ei tässäkään tapauksessa ole sama kuin niistä muodostuvan tuhkan paino. Osa aineesta vapautuu energiana, osa palamisprosessissa syntyvänä toisena aineena. Tässä tapauksessa palamisessa syntyy muun muassa lämpöä, tuhkaa sekä savua.
Polttoaineen palamisesta syntyy sekä hiilidioksidia että muita päästöjä, jolloin osa polttoaineen palamistuotteista on muuta kuin hiilidioksidia. Yhden...
Korean kielen kursseja järjestävät pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kulttuurikeskus Caisa ja Kalliolan kansalaisopisto. Alla linkkejä kurssitietoihin:
https://www.kesayliopistopalvelut.fi/helsinginseutu/courses.asp#pos-1-3…
https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=korean+kieli
http://www.caisa.fi/kurssit/lasten
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/06/Kurssit_syksy_2014.pdf
Lukiovaihdosta kannattaa kysyä koulusta.
"Saamelaiset nimet" on sisällytetty nyttemmin myös Yliopiston nimipäiväalmanakkaan. Se sisältää myös artikkelin aiheesta: esim. v. 1996 Samuli Aikion kirjoittamana, myös Anne Nuorgam myöhempinä ilmestymisvuosina. Samuli Aikio on kirjoittanut aiheesta esim.: Inari - Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään teoksessa s. 110-112.
T. I. Itkosella on tästäkin aiheesta teoksessa Suomen lappalaiset osa 2, s. 492-521 ja Lapin sivistysseuran julkaisussa numero 10: Lappalaisten vanhat henkilönnimet (1942). Tästä osasta löydät tietoa myös paikannimistä.
Utsjokisista nimistä voi lukea Eino Jokisen kirjasta
"Ei mirkki vaan pissi", Utsjoen elämää entisaikaan. Girjegiisa 1996.
Ainakin nämä teokset on aiheesta kirjoitettu suomenkielellä.
Nallerunoja ja lasten karhuaiheisia runoja löytyi ilmottamiesi
Tittamari Marttisen Nappisilmänallet ja Leevi ja nalle sekä Kaarina Helakisan
Nalle Kalle -runojen lisäksi muun muassa:
Milne, A.A. Kuninkaan aamiainen. A.A. Milnen kauneimpia runoja,
Nalle Puh. Sininen lorukirja.
Laulajainen, Leena: Satulintu lentää -kokoelmasta löytyivät runot: Nallen matkalaulu, Valkoisen karhun tähtilaulu ja Valkoisen karhun lyhtylaulu.
Lasten runoäänikirjasssa on Kaarina Helakisan runo Karhu, jolla oli knalli.
Pikku pegasos- antologiassa on Aale Tynnin runo Karhunpenikka.Martti Haavion saturunoelma Kolme karhua on itsenäinen kuvakirja
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
