Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anneka, Annel, Annele, Anneli ovat muunnoksia ja kutsumamuotoja Annasta ja Annesta. Saman kirjan mukaan Anna on kreikankielinen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:...
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole tällä hetkellä omaa voimassa olevaa visiota. Noudatamme Oulun kaupungin visiota, joka löytyy osoitteesta
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/visio.htm
Oulun kaupungin strategiaan voi tutustua osoitteissa
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/pdf/strategia_v03.pdf
http://www.oulu.ouka.fi/talous/talousarvio2005/talousarvio2005.pdf
josta kulttuurilautakunta löytyy sivulta 117 (kirjasto sisältyy ko. teksteihin).
Oulun kaupungissa valmistellaan paraikaa uutta strategiaa.
Oulun kaupungin ja kulttuuritoimen uudet strategiat valmistuvat kesän 2005 aikana ja Oulun kaupunginkirjaston strategia vuoden 2006 alussa.
Hei! Valitettavasti emme löytäneet kustantajan (WSOY)nettisivulta tietoa seuraavan Jesse -kirjan ilmestysajankohdasta tai kansikuva-aiheesta. Viimeisin on Jesse käräjäkoira, joka on ilmestynyt helmikuussa.
Suomen historiaa kyseiseltä ajalta löytyy mm. teoksista
92 JUS
JUSSILA, OSMO: SUOMEN POLIITTINEN HISTORIA 1809-1995
92 JUT
JUTIKKALA, EINO: SUOMEN HISTORIA : ASUTUKSEN ALUSTA AHTISAAREEN
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 3
92 SUO
SUOMALAISTEN TARINA 4
92 SUO
SUOMEN HISTORIAN PIKKUJÄTTILÄINEN
92 SUO
SUOMEN VUOSISATA
92.7 SUO
SUOMI 75 : ITSENÄISEN SUOMEN HISTORIA 4
92.74 PUO
PUOLI VUOSISATAA : MMM JUHLAKIRJA
Vuosisadan lopun tapahtumista löytyy tietoa teoksista
91.8105 VUO
Vuosikirja '98 : 1.9.'96-31.8.'97
jne...
91.8105 KRO
Kronikka : Suomen ja maailman tapahtumat 2000
Mitä - missä- milloin -kirjat kertovat myös vuoden tapahtumista. Koska kysymäsi ajanjakso on lähimenneisyyttä, niin kannattaa selata sanomalehtiä.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on yksi teos, jossa aihepiirinä on kellosepät. Teos on nimeltään Urmakare och klockor i Sverige och Finland, tekijöinä Gunnar Pipping, Elis Sidenbladh ja Erik Elfström; se on vuodelta 1995. Teos käsittelee vuotta 1900 edeltävää aikaa.
Tämän lähdeteoksemme matrikkeliosassa ei mainita nimeä Martin Widholm. Siinä mainitaan Lars Widholm, synt. 1739, kuollut 1767, vaikuttanut Ruotsissa. Mainitaan myös Martin Widlund, synt. 1734, kuollut 1798; hän on vaikuttanut Suomen puolella, Pohjanmaalla. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee katsomaan käsikirjastossa hyllyluokasta 64.57.
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
On hyvin vaikea antaa sinulle kattavaa vastausta, kun Suomessa yleisiä kirjastoja on yli 400! Jokaisella on varmaan vähän eri käytäntö.
Noin yleisesti uskoisin, että aika monet pyrkivät ottamaan kesätyöntekijäksi (ne, jotka niitä ottavat) koulutettuja/koulutuksessa olevia, mutta aina kannattaa yrittää.
Monissa kunnissa kunnan omille nuorille tarjotaan kesätyöpaikkoja, jotka useasti arvotaan. Kysy tällaista mahdollisuutta omasta kunnastasi.
Jos haluat itse soittaa kotipaikkakuntasi lähellä oleviin kirjastoihin ja tiedustella, niin kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. näiltä Kirjastot.fi -sivuilta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi
Onnea kesätyöpaikan haussa!
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Luontaistuotteella ei ole virallista määritelmää. Luontaistuotteella voidaan tarkoittaa mm. luontaistuotekaupoissa myytäviä, lääkkeen tavoin annosteltavia pillereitä ja puristeita, jotka yleensä sisältävät yleensä lievästi vaikuttavia rohdos- ja lääkekasveja, vitamiineja, kuituja tai rasvahappoja. Tällaiset luontaistuotteet luokitellaan elintarvikkeiksi ja elintarvikelainsäädäntö nimeää ne erityisvalmisteiksi ja ravintoainevalmisteiksi.
Termillä voidaan tarkoittaa myös luonnonmukaisesti viljeltyjä elintarvikkeita tai niistä valmistettuja tuotteita. Joskus myös homeopaattisia ja antroposofisia valmisteita sekä rohdoksia kutsutaan luontaistuotteiksi.
Aiheesta lisää esim.
Enkovaara, Anna-Liisa: Luontaistuotteiden haittavaikutukset. Suomen...
Aiheesta on ilmestynyt viime aikoina runsaasti materiaalia. Tässä joitakin tietolähteitä.
Kirjallisuutta:
Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat (Otava 2006)
Isomäki, Risto: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi 2008)
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt (Otava 2007)
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia : kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (2006)
Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (2005)
Lehtiartikkeleita:
Karjalainen, Irma: Julkishallinto lämpenemässä hillitsemään ilmastonmuutosta (Asu ja rakenna 2/2008)
Laaksonen, Ensio: Joukkoliikenteellä ilmastonmuutostaisteluun ja terveystalkoisiin (Kanava 3/2008)
Taipale, Paavo: Yrityskumppanit...
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Tässä muutama viite materiaaliin aiheesta:
Lehikoinen, Leena-Liisa - Kurula, Mervi,
Teos Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä : Ajatus : Gummerus, 2004 Uud. p.]
Tekijä Kaukonen, Toini-Inkeri, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1985
Helmi Wuorelma Oy Internet-sivuilla on paljon tietoa ja kuvia kansallispuvuista, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm .
Lähikirjastonne Kärsämäen kirjasto kuuluu Kirjastokimppa Kiriin (http://www.kirikimppa.fi ). Osoitteessa http://webbopac.kirikimppa.fi/fi/ voi tehdä asiasanahaun kirjoittamalla asiasanaksi kansallispuvut. Jos tarjolla olevat teokset eivät vastaa tarpeita niin oman lähikirjaston kautta kannattaa tiedustella mahdollisuutta tilata...
