Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ilmoitetaan tilavuuden miljoonasosina, eli ppm (parts per million) -pitoisuusmittana. Ppm on prosentin kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö (1% = 10 000 ppm). Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noin 415 ppm ja se kasvaa vuosittain noin 2 ppm.
Maapallon normaalitilassa hiilidioksidin lähteet ja nielut ovat tasapainossa eli ilmakehään vapautuu ja siitä poistuu yhtä paljon hiilidioksidia vuoden aikana (noin 770-790 Gt/vuosi). Ihmiskunta taas tupruttelee hiilidioksidia ilmaan noin 39 Gt/vuosi. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta se on niin sanotusti ylimääräistä hiilidioksidia, jonka varalle ei ole tarvittavia hiilinieluja. Aiheesta löytyy hyvä kirjoitus Kysy ilmastosta -palvelusta, jossa...
Annika Thor on syntynyt vuonna 1950.
Lisätietoa kirjailijasta löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2 : Rakkien rokista syvään velhouteen.
Arnold Lobelin teos Hiirisoppaa löytyy hyvinkin monista HelMet-kirjastoista. Alla linkki kirjan tietoihin. Napsauttamalla painiketta "Näytä kaikki sijainnit" näette, missä kirjastoissa se on tällä hetkellä hyllyssä. Malmin kirjastossa sitä ei tosiaan enää näytä olevan, mutta varaamalla sen saa sinne parissa päivässä.
Sanakirjoista Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan tuoteperhe, selitys: tuoteperhe toisiinsa liittyvistä tuotteista. Sanaa tuotesarja em. sanakirja ei tunne.
Kauppakorkeakoulun Helexon.MIX -tietokanta antaa huomattavasti enemmän ja tuoreempia osumia sanalla tuoteperhe (artikkeleja ja graduja).
Selasin hyllystä löytyneitä markkinoinnin julkaisuja. Näissä kirjoissa ei käsitteitä tuoteperhe- tai sarja käsitelty. Leena Raatikainen kirjoittaa kirjassaan Asiakas, tuote ja markkinat, että tuotemerkki on tavaran tuottajan omaisuutta, josta syntyy brändi. Tuotemerkkien käytössä on kysymys ihmisten kokemuksista. Kuluttajalla on taipumusta valita yleensä ennestään tuttuja tuotteita. Tunnepohjaiset mielikuvat määrittävät yhä useammin kuluttajien...
Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
Laulun nimi on Kirje kuulle, ja se löytyisi kirjasta Musiikin mestarit 3-4, Otava 2002. Valitettavasti Tervolan kirjastossa ei kirjaa näytä olevan, ei myöskään Kemin, Keminmaan eikä Tornion kirjastossa eikä meillä Lapin maakuntakirjastossa. - Laulun sanat löytyisivät myös Annin Tannin laululeikit 2:n lipukkeesta, mutta sekin on meiltä lainassa. - Kaukopalvelun kautta kirjan voi saada,
kannattaa kääntyä Terviolan kirjaston puoleen, puh. 016- 242406
Täällä on englanninkielinen ohje (lintulaudat):
http://mdc.mo.gov/nathis/woodwork/ww1/
Sivulta avautuvassa pdf-dokumentissa (linkki sivun alareunassa) on yksityiskohtaiset ohjeet lintulaudan rakentamiseksi.
Suomenkielisiä lintulautohjeita:
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
1) http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
2)
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
Tällä sivulla http://www.linnunpontto.com/ näkee erilaisten lintupönttöjen strategiset mitat, joiden perusteella lintupönttö on helppo valmistaa.
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan nimestä Julia seuraavasti: "Latinan Juliuksen sisarnimi (nuorekas). Ortodoksisessa kalenterissa Julia tulkitaan komeaksi. Nimen teki erityisen tunnetuksia Shakespeare näytelmässään Romeo ja Julia, jossa hän kertoo nuorten romanttisesta rakaudesta."
Lahden kirjastossa on myös muita nimikirjoja, mm. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet. Näistä on mahdollista löytää enemmän tietoa nimestä, joten suosittelemme tulemista paikan päälle kirjastoon.
Kysymys jonkin valtion itsenäistymisestä on monimutkaisempi kuin ehkä ajattelee. Useimpien nykyään itsenäiseksi miellettyjen valtioiden historiassa on ollut vaiheita, joita nykyään kutsuttaisiin itsenäisyydeksi, mutta jotka omana aikanaan ovat olleet ehkä yhden sotaherran valtaa. Näin on ollut myös Japanin kohdalla.
Japanin poliittisesta historiasta on vaikea osoittaa kautta, jolloin Japani olisi ollut ei-itsenäinen siinä mielessä, että se olisi ollut jonkin toisen valtion miehittämä tai alistama. Ehdottomaan antautumiseen päättyneen toisen maailmansodan jälkeen Japanin voidaan katsoa olleen asiallisesti ottaen melko alistetussa asemassa, mutta muodollisesti Japanin keisarikunta pysyi itsenäisenä.
Jos mennään riittävän kauas historiassa,...
Meiltä on ennenkin kysytty tietoja Jorma Nenosesta. Silloin vastasimme seuraavasti:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Barokin pukumuodista lyhyesti suomen kielellä on esim. seuraavissa kirjoissa:
Hansen, Henny Harald : Muotipuku kautta aikojen : pukuhistoriallinen värikuvasto, 1957
Kuitunen, Arja-Liisa : Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Koskimies, Lilli : Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin, 1984
Peacok, John : Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990
Barokin pukumuodista Suomessa on olemassa kokonainen kirja, tutkimus:
Pylkkänen, Riitta : Barokin pukumuoti Suomessa 1620-1720, 1970
Kirjojen saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Fanni on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä nimestä Teofanosta eli Theofaniasta, johon Suomen ortodoksinen kalenteri Fanni-nimen kohdalla viittaa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Vähemmistökieli saamen kieli, Saamen kielilaki 1086/2003.
Kunnissa joissa suomi on valtakieli ruotsi on vähemmistökieli ja päin vastoin.
Kysyimme tutulta kampaajalta, joka kertoi että hopeashampoon teho perustuu shampoossa oleviin sinisiin ja violetteihin pigmentteihin. Näillä taitetaan epätoivottuja, likaisia ja lämpimiä sävyjä. Shampoon teho riippuu täysin hiuksen huokoisuudesta ja tummuudesta. Shampoo tehoaa siis parhaiten melko vaaleaan, värjättyyn hiukseen.
