Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Kirjailija Annie Dalton on syntynyt vuonna 1948. Hän asuu nykyään Suffolkissa, Englannissa. Hänellä on kolme lasta. Nuorempana hän on opiskellut Warwickin yliopistossa ja työskennellyt mm. tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Annie Daltonista on kysytty myös aiemmin tässä palvelussa. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Kirjoita Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Samoja tietoja Annie Daltonista löydät mm. seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13…
http://www.agentangel.co.uk/author/default.aspx
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry. ...
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Tässä muutama ehdotus, joista voisit olla kiinnostunut:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia
Falcones, Ildefonso: Meren katedraali
Atkinson, Kate: Hävityksen jumala ja Museon kulisseissa
Kirjailijat Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961871980
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904630331
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004333349
Kyseessä on 1.12.1944 annettu Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta. Lain ja siihen liittyvän asetuksen teksti löytyvät asetuskokoelman lisäksi mm. Wikisource-palvelusta:
Laki eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta (Suomen asetuskokoelma 862/1944).
Asetus eräiden sotatuomioistuimissa rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta annetun lain soveltamisesta (Suomen asetuskokoelma 863/1944).
Hyvä lähtökohta aiheeseen tutustumiselle voisi olla Jukka Kulomaan väitöskirja:
Kulomaa, J. (1995). Käpykaartiin? 1941-1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja: Helsingin yliopisto.
Maanmittauslaitos on julkaissut cd-rom-muotoisen peruskartan PerusCD Itä-Lapin alueelta vuonna 1996. Sitä ei yleisten ja yliopistokirjastojen yhteistietokantojen mukaan ole saatavilla kirjastoista. Maanmittauslaitokselta sitä voi tiedustella. http://www.nls.fi/kartta/muut/yhttied.html -sivulla on Maanmittaustoimistojen yhteystiedot ja http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/peruscd.html -sivulla voit tutustua PerusCD:hen.
Maanmittauslaitoksen karttapalveluja on myös internetin kautta saatavilla, esim. Kansalaisen karttapaikka osoitteessa http://www.kartta.nls.fi/karttapaikka/info/kansalaisen.html
Palvelu vaatii rekisteröitymisen, ja tarkemmat kartat ovat maksullisia.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Tässä lyhyesti Isaac Newtonin esittämät mekaniikan peruslait:
Ensimmäisen eli jatkavuuden lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai etenee suoraviivaisesti vakionopeudella, ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Toisen eli dynamiikan peruslain mukaan voiman F vaikuttaessa kappaleeseen tämän nopeus muuttuu yhtälön F = ma mukaisesti, missä a on kappaleen kiihtyvyys = dv/dt ja m sen massa. Kolmannen eli vaikutuksen ja vastavaikutuksen lain mukaan kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa yhtä suurilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla.
Ja tässä muutama nettiosoite:
http://didactical.physics.helsinki.fi/kfr/materiaali/mekaniikka/mekanii…
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/…
Perusteellisempaa tietoa saat...
Bertolt Brecht kirjoitti runonsa "Tuleville sukupolville", saks. "An die Nachgeborenen", vuonna 1939 paanpaossa Tanskassa.
Jacques Prevertin runo "Perhekuva" on hyvin todennäköisesti ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Paroles vuonna 1946.
Åke Lindman ohjasi vuonna 1978 elokuvan Elämänmeno Pirkko Saision samannimisen romaamin pohjalta. Yleisradion Tallennepalvelu julkaisi elokuvasta VHS-kasetit, jotka ovat lainattavissa useista yleisistä kirjastoista, mm. pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista.
Elokuvasta ei ole julkaistu DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle / Tallennepalvelu
Kielikello -lehden artikkelissa vuodelta 1996 selvitellään Suomessa käytössä olevien ilmansuuntien nimitysten alkuperää. "Kansanomaisissa ilmansuuntajärjestelmissä on ollut melkoisia eroja. Varsinkin väli-ilmansuuntien nimitykset ovat voineet vaihdella melko pienilläkin alueilla." Paikallisista vaihteluista on lopulta päädytty yhteneväisiin ilmansuuntien nimiin, joskin vanhat käsitteet elävät muun muassa paikannimissä.
https://www.kielikello.fi/-/luode-vai-lansi-
Englanninkielisen Wikipedian artikkelista käy ilmi, että suomen kieli ei ole ainoa, joka tekee poikkeuksen käyttäessään väli-ilmansuunnille omia nimiään yleisemmän käytännön sijaan, jossa nimet johdetaan suoraan pääilmansuuntien nimistä. Sama käytäntö on muun muassa...
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
HelMet-verkkokirjastosta käy ilmi, että tällä vastaushetkellä yhtään kirjan kappaletta ei ole vielä lisätty järjestelmään. Kun kirjan ensimmäinen kappale ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään. Arvelisin, että se tapahtuu luultavasti piakkoin, sillä hankintajärjestelmä kertoo, että kirjat ovat saapuneet Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle. En pysty sanomaan tarkkaa aikataulua, mutta voit seurata HelMetistä, milloin ensimmäinen nide ilmestyy sinne, jotta ehdit ensimmäisten joukossa tekemään varauksen.
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes...
