Nokkahuilulle löytyy runsaasti erilaista opintoaineistoa, joissa on usein näytetty esimerkiksi sormitukset selvästi ja konkreettisestikin kuvin. Tosin suomenkielellä konkreettisimmin asiaa käsittelevät teokset on tarkoitettu lapsille esim.
Fazerin julkaisema Alpo Luimulan Nokkahuilutie : alkeiskoulu ryhmäopetukseen
Edellenkin voi suositella myös Fabian Dahlströmin nokkahuilukouluja Sopraanonokkahuilukoulu ja sitä vähemmän konkreettinen alttonokkahuilukoulu Flauto dolce.
Hyvä sarja aloittelijalle on Egil Cederlöfin Me soitamme nokkahuilua. Siinä on erikseen osat sopraano/tenorinokkahuilulle ja alttonokkahuilulle.
Jos musiikin teoria kaipaa kertausta, niin Päivi Paulin-Hämäläisen Pieni puhaltaja -tehtävävihkonen on ihan aikuisellekin...
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Veikkaisin että kyseessä on satukuunnelma "Kadonnut lahjasäkki" vuodelta 1977. Sitä on vielä joissakin kirjastoissa, joten sitä voi kaukolainata. Myytävänä tuskin enää löytyy.
Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne...
Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä
(Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20-21).
Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš.
Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta.
Norjalaisessa 80-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiot…
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät...
Sukunimi Kauppinen oli jo 1500-luvulla laajalle levinnyt. Sen esiintymisalue on Karjala, koko Savo, Pohjois-Hämeessä Rautalammin pitäjä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Kemijokilaaksoa myöten. Sukunimi on voinut kehittyä usealla eri paikkakunnalla eri suvuissa ristimänimestä Kauppi. Kauppi –nimeä pidetään nimen Jakob skandinaavisen muunnoksen Jakaupr pohjalta kehittyneenä. Toisaalta Länsi-Suomen Kauppi-nimet katsotaan perustuneen ammattinimitykseen kauppi=kesti ’keskiaikainen vierasmaalainen kauppias’. Tuula on nuori nimi. Almanakassa se on ollut vuodesta 1950. Alkuperänä pidetään osittain Larin-Kyöstin sanoitusta lauluun ’Tuulan tei’. Esikuvina voi olla vanhemmat luontoaiheiset nimet Tuuli, Tuulia ja Tuulikki. Johanna on Johanneksen...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
Kymmenen maata, joista Suomeen muutetaan eniten, on listattu vuoden 2010 maahanmuuttotutilaston mukaan. Maan perässä on vuoden aikana muuttaneineiden henkilöiden lukumäärä.
Viro 4043
Ruotsi 2875
Venäjä 2353
Britannia 923
Somalia 899
Irak 824
Yhdysvallat 818
Thaimaa 786
Saksa 755
Kiina 660
Esimerkiksi Sisäsiainministeriön julkaisun Maahanmuuttajien
työllistyminen ja kannustinloukut ttp://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$f… mukaan yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton syy on ollut ja on edelleen perhesiteet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntymään päin.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa ja neuvotaan käyttämään muotoa: Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta!), mutta
paljonhan esimerkiksi joulukorteissa näkee käytettävän isoa alkukirjainta; ei se varmaan aivan väärin ole.
Tässä nosto Kielitoimiston ohjepankista, https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Tammelta kerrottiin, että Derek Landyn seuraava eli viides Keplo Leutokalmasta kertova kirja on ”Skulduggery Pleasant 5. Mortal coil”, joka ilmestyy suomeksi keväällä 2012. Siihen asti siis pitää vielä odottaa.
Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan (2004) avio-sanan alkuperä on kiistanalainen. Sitä on pidetty vanhana germaanisena, lakia tai normia merkitsevänä lainana. Todennäköisemmin avio olisi johdos omaperäisestä ava-vartalosta. Tämän mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen liitto. Vanhemman Suomen kielen etymologisen sanakirjan ensimmäisessä osassa (1974) avio-sanan germaaninen laina on epävarma. Kirjan mukaan mahdollisesti avio kuuluu ava, avoin jne. sikermään ja on alkuaan merkinnyt avoin, julkinen, laillinen. Häkkisen Etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että avioliitto ensi kertaa on mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa 1605.
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) Tietolaari-osiossa kerrotaan Akun syntymävuodeksi 1934 ja tarkennetaan näin:
"Akulla on kerrottu olevan kaksi syntymäpäivää: 13.3. ja 9.6.1934. Jälkimmäinen on Akun "oikea" syntymäpäivä, sillä silloin julkaistiin ensimmäisen kerran Viisas Kana Kananen -animaatio, jossa Aku nähtiin ensimmäisen kerran. 13.3. on päivämäärä, johon viitataan mm. Kolme Caballeroa -piirroselokuvassa sekä Hyvää syntymäpäivää, Aku Ankka -animaatiossa ja sarjakuvassa. Nykyään Akua voi juhlia kumpanakin päivänä: meillä suomalaisilla on ollut tapana juhlia Akun munintapäivää 13.3. ja kuoriutumispäivää 9.6."
Lisätietoja myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aku_Ankka#Historia
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Vadelmavene on ruotsalainen makeinen, jonka valimistamisen on aloittanut ruotsalainen makeisvalmistaja Aroma jo vuonna 1928. Se on veneen muotoinen vadelmanmakuinen makeinen, jota nykyään saa mm. Malacon Pim Pim -pusseissa ja irtomakeisena Suomessa ja Ruotsissa. Miika Nousiaisen kirjassa Vadelmavenepakolainen vadelmaveneisiin jopa tiivistyy päähenkilön kokemus Ruotsin-ristelystä.
