Jos netistä ei löydy kuvia jostakusta henkilöstä, se johtuu todennäköisesti siitä, ettei hän ole halunnut kuviaan levittää. Suosittelen ottamaan suoraan yhteyttä henkilöön, josta kuvia kaipaa. Siinä yhteydessä selviää, onko niitä ylipäätään saatavana vai onko kyseessä ollut vain hakuongelma. Kysyjän etsimä henkilö käyttää ainakin Twitter-palvelua, jonka kautta häneen saa yhteyden.
Heikki Poroila
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät tämän vuoden alusta lähtien ilmestyneet Keskipohjanmaa- lehdet, ei sen vanhempia. Lehden päätoimipaikka on Kokkola, joten kannattaa ottaa yhteyttä Kokkolan kaupunginkirjastoon.
Kyseinen Wallace Stevensin runo löytyy ainakin kokoelmasta “The palm at the end of the mind”. Kokoelma on vuodelta 1972 ja se sisältää valittujen runojen ohella näytelmän nimeltä “ Bowl, cat and broomstick”. Selailin Helsingin kaupunginkirjastossa, tarkemmin sanottuna Pasilan kirjavaraston kätköissä majailevaa nidettä. Tästä teoksesta runo löytyy sivuilta 207-234. Teksti koostuu johdannosta sekä kolmesta pääluvusta otsikoilla ’It must be abstract’, ’It must change’ ja ’It must give pleasure’. Ja runossa on totta tosiaan enemmän kuin kaksi säkeistöä! Laskujeni mukaan niitä on peräti 218.
Runokokoelman saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä kokoelmatietokannasta: http://www.helmet.fi/.
Oletan kysymyksesi koskevan sitä, mitä vietnaminkielisiä lasten kuvakirjoja on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Oheisen haun avulla löydät ne ja voit joko noutaa itse tai varata maksuttomasti haluamaasi Helmet-kirjastoon.
Ohessa hakupolku
www.helmet.fi, valitse siitä tarkennettu haku
- kirjoita hakulaatikkoon kuvakirjat lastenkirjallisuus
- raja aineistoksi kirja, valitse kokoelmaksi lasten kokoelma
- valitse kieleksi Vietnam
- saat luettelon pääkaupunkiseudun helmet-kirjastojen lastenkirjoista, jota on vietnamin kielellä. Kirjoja löytyy lähes 190 kappaletta.
Tälle VeniceExpert-sivustolle on koottu Tallinnan luomu- ja ekokauppoja. Sitä,mikä niistä muistuttaa eniten Ruohonjuuri-myymäläketjua, on vaikea sanoa:
https://www.veniceexpert.com/tallinnan-eko-ja-luomukaupat.html
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman...
La Scala -niminen elokuvateatteri toimi Pohjoisesplanadi 21:ssa vv. 1906 - 1991.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kirjasto on maan suurin elokuva-alan tietokeskus, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Yksityishenkilöitä ja kaupungin rakennuksia(elokuvateatterit) koskevia tietoja löytynee myös Helsingin kaupunginarkistosta.
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Kaupunginarkisto
Yleensä syynä on tietoverkon kangertelu, mutta joskus vika voi olla myös käyttämässäsi tietokoneessa. Tarkemman diagnoosin saamiseksi sinun olisi parasta kääntyä suoraan oman kirjastosi henkilökunnan puoleen, jotta he voivat selvittää asiaa.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
