Tarkoitat varmaan Måns Gahrtonin ja Johan Unengen kirjojen Evaa ja Adamia. Kirjan ensimmäisen osan takakannen mukaan Eva ja Adam ovat 12-vuotiaita. He vanhenevat kirja kirjalta, mutta ilmeisesti myöhemmissä kirjoissa ei kerrota heidän ikiään. Ruotsalaisella kirjoista kertovalla sivustolla sanotaan, että Eva ja Adam ovat samalla luokalla ”på mellanstadiet”. Mellanstadiet vastaa Suomessa keskiastetta eli mm. lukiota. Sen mukaan he ovat siis n. 16-18-vuotiaita sarjan loppupuolen kirjoissa.
Ilmaus "tehdä jotakin jonkun selän takana" tarkoittaa tekemistä jonkun tietämättä, joltakulta salaa (Lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Kaikkea aineistoa pystyy palauttamaan automaatin kautta kunhan pitää huolen siitä, että kirjaston viivakooditarra on ylöspäin. Espoossa on jonkin verran musiikkiaineistoa, joissa viivakoodi on pakkauksen sisällä, mutta näissä tapauksissa aineisto pyydetään palauttamaan tiskille.
Helsingin sanomissa 19.1.2000 oli uutinen, jonka mukaan Suomessa toimii kaikkiaan noin 200 yksityiskoulua. Perusopetusta antavia kouluja oli viime vuonna 84, lukioita 24. Yksityiskoulujen liitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.ykl.pp.fi/ on lueteltu jäsenkoulut. Mukana on myös steiner-kouluja ja eri kristillisten yhteisöjen ylläpitämiä kouluja. Helsingin yksityisoppikoulut ry:n yhteystietoja en löytänyt, mutta heillä on netissä julkaisu julkaisu Hyllin uutiset osoitteessa http://www.hyl.edu.hel.fi/sivut/hylliuu.htm . Erityisopetusta antavia kouluja on mainittu Opetusviraston sivuilla osoitteessa http://www.edu.hel.fi/koulut/index.htm (alasvetolaatikossa). Yksityiset esikoulut toimivat kaiketi yksityisten päiväkotien yhteydessä...
Kysymys on mielenkiintoinen ja jos sitä haluaa pohtia syvällisemmin, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Tommi Parkon teokseen Runosta, rakkaudella tai Runousopin perusteisiin.
Loppusointoja eli riimejä ei juurikaan tapaa nykyrunoudesta, jos kohta mm. Teemu Manninen ja Olli Heikkonen ovat kirjoittaneet säemuodossa. Riimit ovat sidoksissa runon rytmiin. Runousopin perusteissa käytetään esimerkkinä Ilpo Tiihosen runoa Likainen enkeli (kokoelmassa Hyvät, pahat ja rumat): siinä on vapaata rytmiä, mutta myös jambimittaa ja jonkinlaista riimittelyä.
Yön enkeli on jäänyt rappusille
reppu selässään
ja odottaa
ja likaisin kynsin kaivaa
hurmaavia korviaan
- -
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on palvelu, johon voi jättää paremmille asiantuntijoille tämänkaltaisia kysymyksiä.
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Sulaminen johtuu jään kiderakenteen muuttumisesta.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
Hari, Jyrki: Jää ja sen talviaikaiset vaihtelut.
Metsästys ja kalastus 1997 n:ro 1 ss. 56-59
Voitte tilata artikkelista halutessanne kopion Leppävaaran aluekirjaston lehtipalvelusta.
http://www.espoo.fi/xsl_taso1_ilmanajank.asp?path=1;641;7119;7224;22715…
Lisää tietoa löytynee kemian oppikirjoista.
Valitettavasti alkuteoksen kustantajaa ei tallenneta kirjojen luettelointitietoihin, joten tällaisen listan muodostaminen on mahdotonta. Alkuteoksen nimi sen sijaan tallennetaan, joten alun perin englanniksi julkaistujen teosten kohdalla voit tehdä haun englanninkielisellä nimellä ja saada hakutulokseen myös teoksen suomennokset (tai muut käännökset). Esim. hakemalla nimellä "The Usborne book of the Moon" Kirkes-Finnasta saa vastaukseksi sekä englannin- että suomenkielisen teoksen. Näin voit ainakin yksittäisten teosten kohdalla tarkistaa, onko kirja olemassa myös suomeksi.
Kyyti-verkkokirjastossa tehdään varaus seuraavasti: Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim.tarkennetulla haulla). Klikkaa sitten teoksen nimeä, että pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuustiedot. Klikkaa Varaa teos -linkkiä, joka on teoksen saatavuustietojen yläpuolella ja alapuolella. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainaus. Paina Varaa-painiketta. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla ja paina Jatka-painiketta.
Sellaista sivustoa ei valitettavasti ole, josta löytyisivät suoraan tunnetut suomalaiset lastenlaulut.
Verkossa on jonkin verran tekijänoikeudellisesti vapaiden lastenmusiikin sävelmien nuotteja, esim. Suomen Kansan eSävelmät -kokoelmassa on 25 kappaletta: http://esavelmat.jyu.fi/tarkennettuhaku.php?uil=
Sivun yleislaji-pudotusvalikosta valitaan Lastensävelmät.
Uudempia, Veikko Juntusen tekemiä lastenlauluja löytyy Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen nuotit -kokoelmasta. N. 700 laulun joukossa on 18 lastenlaulua.
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
Lastenlaulut löytyvät alempaa sivulta kohdasta 3.
Lastenlaulunuottien kattavin lähde on yhä kirjastojen painettujen nuottien kokoelmat. Esim. Outi-...
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-...
Englanninkielisiä malleja ei tosiaan kannata omaksua sellaisinaan, sillä suomen kielessä puhuttelutavat ovat erilaiset. Matti Larjavaara käy läpi erilaisia kohteliaisuuden muotoja artikkelissaan ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu”, joka löytyy osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510. Se voi antaa eväitä puhuttelutapojen pohtimiseen.
Puhuttelutapoihin ei ole ihan suoraan oikeita ja vääriä tapoja, vaan ne vaativat tilanteen miettimistä. Kannattaa siis harkita, miten virallinen tai tuttavallinen haluaa olla suhteessa henkilöön, jolle puhuttelun kohdistaa. Lääkäreitäkin on taatusti erilaisia: toiset pitävät tuttavallisemmasta tyylistä, kun taas toiset haluavat pitää suhteet potilaisiin virallisempina. Anna-...
Lähdeluettelossa on hyvä mainita, jos kirjaa on käyttänyt e-kirjana.
Esimerkiksi Satakunnan AMK:lla on verkossa ohjeita kuinka viitata e-kirjoihin ja kuinka merkitä ne lähdeluetteloon.
http://www.samk.fi/opiskelijat/opinnaytetyo/opinnaytetyoraportti/raport…
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Tietomme kuningas Salomosta perustuvat pelkästään Raamattuun. Ensimmäisen kuninkaiden kirjan (11:42) mukaan Salomo hallitsi isänsä Daavidin kuoleman jälkeen Israelia neljäkymmentä vuotta. Usein tämä aikakausi on ajoitettu 900-luvulle eKr.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1KI.11.42
Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, minä vuonna hänen hallitsijakautensa alkoi tai loppui. Jotkut raamatuntutkijat ovat myös kokonaan kyseenalaistaneet Salomon historiallisuuden. Koska Raamatun ulkopuolista aineistoa Salomosta ei oikeastaan ole, on hänen sijoittamisensa aikajanalle siis käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi Salomon temppelistä ei ole säilynyt minkäänlaista yksiselitteistä arkeologista todistusaineistoa.
Lähde:
R.G., Kratz, Historical and Biblical...
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja. Henna on myös kutsumamuoto Johannasta ja Helenasta.
Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
