Magneettikuvaus (lyh. MRI magnetic resonance imaging) Magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus on lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan muodostaa poikkileikkauskuvia ihmiskehosta. Magneettikuvaus on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, ensimmäiset tällä tekniikalla tehdyt kuvaukset tehtiin 1974-1978 ja markkinoille laitteet tulivat 1980-luvun alkupuolella. Suomessa ensimmäinen magneettikuvauslaite otettiin käyttöön 1980-luvun lopussa. Ihmiskuvantamiseen käytettyjen magneettien kenttävoimakkuus on yli 40-kertaistunut sitten 1970-luvun, jolloin magneettikuvantaminen keksittiin.
Monimuuttujainen magneettikuvaus (lyh. mp-MRI) on tavanomaisen ja toiminnallisen magneettikuvauksen yhdistelmä, jolla erityisesti eturauhasen kasvaimet...
Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
Aiheesta voi tehdä tiedonhaun kirjastossa esim. Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokantaan Lindaan http://linda.linneanet.fi .
Klikkaa Haku-painiketta ja sen jälkeen kirjoita Perushaussa Hakusana(t) ruutuun:
(kolonialis? or siirtomaa?) and (intia? or afrikka?)
Valitse hakutyypiksi komentohaku.
Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Tulokseksi saat 351 viitettä, joten haku kannattaa rajata esim. suomenkieliseen aineistoon.
Klikkaa siis kohtaa Rajaus ja valitse kieleksi suomi. Muista vielä klikata kohtaa Aseta rajaukset.
Saat tulokseksi 52 viitettä. Näiden saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi. Mikäli niitä ei sieltä löydy, niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Saman haun voit myös halutessasi toistaa maakuntakirjastojen...
ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
Rautamäen kylästä ei valitettavasti löytynyt karttaa. Yleistä tietoa Rautamäen kylästä on kirjassa
Kyliä ja kyläläisiä (1989) sivuilla 113-118.
Lahden kaupunginkirjaston lukusalissa on Orimattilan pitäjän rippikirjoja 1800-luvun lopulta
mikrofilmeinä. Rippikirjoista käy ilmi talojen nimet ja asukkaat.
Karttoja voisi tiedustella Hämeenlinnan maakunta-arkistosta puh. 03-656460, sähköposti:
Hameenlinna@ narc.fi. Yleistä tietoa pitäjien kartoista löytyy Internet-osoitteesta:
http://www.dic.fi/~strang/JsKarttatieto.html.
Yksiselitteisesti kysymykseesi ei voi vastata, koska me ihmiset olemme niin
erilaisia. Toiset eivät saa ehkä koskaan orgasmia.
Tässä kuitenkin hyvä linkki, josta saa tietoa nuorten seksuaalisuudesta ja seksuaalineuvonnasta sekä löytää muiden nuorten kertomuksia aiheesta, http://www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/ollaanks_yhessa/ .
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
En löytänyt internetistä tai kirjastojen hyllyiltä listauksia juuri tällaisista yksinomaan suomalaisten kulttuurihenkilöiden luomista resepteistä. Sinua voisi ehkä kuitenkin kiinnostaa esimerkiksi kirjaston hyllyltä löytämäni Tiina Rantasen (2018) kirja "Klassikkoruokia - Reseptit ja tarinat", joka sisältää runsaasti reseptejä, jotka yksittäiset ihmiset ovat tehneet tunnetuiksi sekä tarinoita näiden reseptien takana. Kirjassa kerrotaan muun muassa janssoninkiusauksesta, kuhasta Mannerheimin tapaan, sekä Stroganovista.Jos joku lukija tietää listoja nimenomaan Runebergin, Canthin ja Juicen kaltaisten kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyistä resepteistä, tällaisten vinkkaamisesta olisimme kiitollisia.
Teoksessa Lehto, Mirjami: Näyttämö elää vuodelta 1986 on Astrid Lindgrenin kirjan pohjalta tehty näytelmä Noiduttu prinssi.
Myöskin kirjat Mio, poikani Mio ja Veljeni Leijonamieli ovat ilmestyneet Yleisradion kuunnelmina, mutta ainakaan täällä Tampereen kaupunginkirjastossa niitä ei ole kirjoina
(siis näytelmämuodossa).
Tässä pari tuoreinta teosta, joissa Antti Tuurista:
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2001 ) ja Kotimaisia nykykertojia. 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2000 ). Otavan sivuilta löytyy vähän tietoa: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… Mahtaisikohan soitto Otavaan auttaa jos haluaa lisää tuoretta tietoa? Muutama tuore lehtiartikkeli Antti Tuurista: Hauska tapaus - Suomen kuvalehti 2003, nro 39, sivu 44-47; Ihmetellen halki Euroopan - Suomen kuvalehti 2003, nro 11, sivu 60-66; Antti Tuuri hurahti saagoihin - Lapin kansa 2003-02-10; Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja - paikallinen, kansallinen, universaali - Hiidenkivi 2002, nro 1, sivu 11-13; Tuuria elämässä (Uratie) -...
Sukututkimusta voi tehdä monella tavalla, niin maksullisesti kuin maksuttakin. Kannattaa aloittaa kokoamalla tietoja (syntymä- vihkimis- ja kuolinajat, ammatit ja asuinpaikat) vanhemmistaan ja muista sukulaisistaan.
Monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät kursseja aloitteleville sukututkijoille.
Arkistolaitoksen sivuille on koottu tietopaketti aloittelevalle sukututkijalle:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
Suomen sukututkimusseuran kautta saa myös paljon hyödyllistä tietoa, sivuilta löytyy mm. kirkonkijoihin kuuluvien kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden hakemistotietokanta Hiski:
http://www.genealogia.fi/
Akvaariolasien lujuutta ja laatua koskevassa kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin.
Internetistä tietoa löytyy hakusanoilla "akvaario" "akvaariot".
Suomen Akvaarioliiton kotisivuilta http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/ löytyy alan yhteystietoja.
Lisäksi akvaarioliikkeillä on omia kotisivuja joita löytyy linkistä http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=Aares+Salli&argTyp…
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
Emme löytäneet sellaista kirjaa, joka sisältäisi aivan kaikki Holmes-tarinat suomeksi, mutta eniten tarinoita on koottu teokseen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2".
Helsingin kaupunginkirjastossa säilytetään Maasudun tulevaisuutta vain kolme kuukautta. Maatalouskirjaston ollessa suljettuna voi vanhempia vuosikertoja kysyä suoraan lehdestä, vaikkakin niiden saaminen sieltä on epätodennäköistä. Asiaa voi tiedustella sähköpostitse toimitus@maasuduntulevaisuus.fi tai puhelimitse 09-694 3717.
Celian äänikirjat on tarkoitettu henkilöille, joilla on jokin lukemiseste. Celian asiakkaaksi voi liittyä Jyväskylän kaupunginkirjaston kautta. Kirjastosta saa verkkotunnukset, joilla Celian äänikirjoja voi kuunnella ja ladata verkon kautta. Tunnusten saaminen edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta. Kirjastossa tunnuksia tehdään vain ajanvarauksella, ota yhteyttä Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi tai 014 266 4123.
Kurahousut ovat vedenpitävästä materiaalista valmistetut housut, joita käyttävät erityisesti alle kouluikäiset lapset suojavaatteena ulkoillessaan märällä tai kuraisella säällä. Kurahousujen varsinaisesta keksijästä ei tunnu löytyvän tietoa : vaate on ollut käytössä erityisesti Pohjoismaissa varmaankin ilmastollisista syistä johtuen. Wikipediasta löytyy suppea, mutta informatiivinen artikkeli kyseisestä suojavaatteesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurahousut
