Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Muutamia suomalaisia kaunokirjallisia teoksia, on käännetty portugaliksi. Seuraavilta kirjailijoilta löytyy portugaliksi käännettyjä romaaneja: Väinö Linna, Gunnar Mattson, Sally Salminen, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari. Suomenkielisiä runoja ei valitettavasti ole käännetty.
Tarkempaa tietoa käännetyistä teoksista saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta osoitteesta http://finna.fi
Klikkaa aluksi haun rajaus ja valitse kielivalikosta portugali, sen jälkeen klikkaa aseta rajaukset ja valitse perushaun sanahaku ja kirjoita kenttään: kauno?
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai...
Helsingin sanomat Tieto & kone - Perjantaina 22. lokakuuta 1999 http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991022/erik/991022er40.ht…
Kansainvälinen teleliikenneliitto ITU julkisti laajan selvityksen maailman matkapuhelinmarkkinoista.
"Matkapuhelimelta tulee kulumaan yhteensä parikymmentä vuotta siihen, että se saa maailmasta miljardi käyttäjää. Lankapuhelimelta kului samaan 130 vuotta", ITU:n raportti ennustaa tilannetta muutaman vuoden kuluttua. International Telecommunication Union http://www.itu.int/
Matkapuhelinliittymien määrät ja tulevaisuuden ennusteet selviävät markkinatutkimuksista:
W. European Cellular Market Forecast (2000-2005) (Strategy Analytics) 08/00
Mobile for the Masses: Western European Mobile Services 1999,...
Tarkkaa ikää emme saaneet selville, mutta vuoden 2016 Ylen uutisten mukaan vanhimmat Helsingin kantakaupungin käytössä olevat putket ovat yli sata vuotta vanhoja. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8731424
Hei!
Jos haluat uusia lainasi kirjaston verkkosivujen kautta, tarvitset siihen pin-koodin. Sen saat käymällä kirjaston asiakaspalvelussa (ota mukaan henkilöllisyystodistus). Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Hei!
Katsoin kirjaston omasta tietokannasta sekä hain myös muista Suomen kirjastoista. Ainoastaan CD-levy löytyy sekä meiltä että muualta.
T: Petri Kipinä/Turun Musiikkikirjasto
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Suomen kirjastoseura järjestää kursseja ja koulutusta, joista osa on englanninkielisiä. Tietoa kursseista löydät seuran Internet-sivuilta:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/koulutus
Myös Helsingin yliopiston kirjaston järjestämissä kursseissa on englanninkielisiä:
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/koulutus/index.htm
Lukinurkka ei enää toimi Kallion kirjastossa eikä muissakaan kirjastoissa. Lukitoiminta on keskitetty HEROon (Helsingin seudun erilaiset oppijat ry). Heron osoite on Vilhonkatu 4 B 13, puh. 68693500. Yhdistyksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.lukihero.fi .
Taiteilija Hanna Vainio kertoo itse ympäristötaiteestaan ja myös Malminkartanon huipulla sijaitsevasta Tuulet ja suunnat -teoksestaan sivulla http://www.environmentalart.net/vainio/ . Teos on kolmiosainen, siihen kuuluvat huipulle johtavat raidat, jotka muodostavat pyramidin, huipulla sijaitsevat 8 tuulipussia, jotka on sijoitettu joka ilmansuuntaan, kivinen kompassi, joka näyttää ilmansuunnat sekä kolmantena osana istutukset ja ulkoilutiet. Täyttömäen huippu on 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Ainakin taiteilijan näkemyksen mukaan suuntien pitäisi olla ilmansuunnat. Taideteos on ollut pohjana myös elokuvalle nimeltä Sulka, http://www.elonet.fi/fi/elokuva/744163 . Teos mainitaan myös seuraavassa ympärisötaiteen merkitystä analysoivassa...
Christer (Krister) Castrén oli Kajaanin pormestari vuonna 1772. Hän toimi myös isänsä sijaisena vt. pormestarina vuonna 1762.
Lähde: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Castrén. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7255
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen. Alla olevasta linkistä aukeavalta sivulta voit avata lomakkeen, jolla voit lähettää toiveen Ylen asiakaspalveluun.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot...
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on tätä kirjaa aikaisempi painos vuodelta 1996.
Vuoden 2009 painos löytyy esim.Tanskasta.
Kaukolainapyynnön voi tehdä Turun kaupunginkirjaston sivulta
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644
Kannattaa otta huomioon, että kyseessä voi olla käsikirjaston aineistoa, jolloin kirjaa ei ehkä ollenkaan laintata tai sitten sen saa lainaksi vain lukusalikäyttöön meidän kirjastossamme.
Kaukolainamaksua peritään meidän kirjastossamme 4 e. Lähettävä kirjasto määrää siihen lisäksi omat hintansa, esim. Suomen yliopistokirjstot ottavat lainoistaan n. 5-10 e.
Pudotuspelissä tai -kilpailussa hävinnyt kilpailija tai joukkue putoaa jatkosta. Loppu- ja pronssiotteluvaiheessa ei enää kilpailla jatkopaikasta, joten niitä ei voi pitää pudotuspeleinä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pudotuskilpailu
