Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Kyse on luultavasti uteliaisuudesta. Lapset eivät ole vielä oppineet tukahduttamaan uteliaisuuttansa niin kuin aikuiset. Tiedonhalu on ihmisellä sisäsyntyistä, mutta osa aikuisista häpeää sitä. Aikuisten vaivaantuneisuus tuossa tilanteessa, jossa lapset osoittavat kiinnostusta sinua kohtaan, kertoo ehkä juuri siitä, että me aikuiset torjumme uteliaisuutta ja pideämme sitä jotenkin nolona ominaisuutena.
Lainaan tähän Helsingin Sanomien artikkelia 11.5.2013
"Mutta ihmisten kohdalla uteliaisuus on joka tapauksessa tärkein ominaisuus maailman hahmottamisessa. Kapaloista kuoriuduttuaan ihmistaimet mönkivät pitkin lattioita, työntävät jännittävät objektit suuhunsa ja samalla sormensa pistorasiaan.
Haltioitunut ilme kasvoillaan lapsi ottaa...
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Jatkamme edelleen etsintöjä, ja jos oikea kirja löytyy, palaan asiaan.
Tuntisiko joku lukijoista nämä runot ja kirjan?
Hottentottilaulun, san. ja säv. Thorbjörn Egner, sanat ja nuotit löytyvät esim. teoksista Suuri Toivelaulukirja 6 ja Suuri Lastenlaulukirja 2. Molempia teoksia löytyy useista kirjastoista. Tarkan saatavuuden voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
DVD-formaatteja on monenlaisia, mutta tavallisin lienee yksipuolinen ja yksikerroksinen DVD-5-formaatti, jonka 4,7 gigatavun kapasiteettiin mahtuu 120 minuuttia DVD-tasoista videokuvaa. Pakattua/huonolaatuisempaa videokuvaa siihen mahtuu enemmänkin. CD-tasoista musiikkia DVD-5-levylle mahtuu lähes 8 tuntia. Esimerkiksi normaali tallennettava DVD-R on formaatiltaan DVD-5-levy.
Melko yleisiä esimerkiksi pitkien elokuvien tallentamisessa ovat myös kaksikerroksiset DVD-9-levyt, joihin mahtuu lähes tuplamäärä dataa, esimerkiksi noin 240 minuuttia hyvälaatuista videokuvaa. Tallennettavissa levyissä DVD-9-formaattia edustaa DVD-R DL.
Lähteet:
Gayle A. Alleman: "How DVDs work" / HowStuffWorks
Sal Prince: "DVD Size: How Much Data Do the Various...
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen asiakastietoih voi tehdä vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Käy siis missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamaa teosta "Seitsemän tarinaa ennovaatiosta" (Teknologiainfo Teknova, 2010) ei ole julkaistu äänikirjana.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Myös koulun kortilla lainattu aineisto on tarkoitus joko uusia tai palauttaa laina-aikoja noudattaen. Samalla oppilaat oppivat toimimaan kirjaston käyttösääntöjen mukaan ja huolehtimaan lainaamansa aineiston ajallaan palauttamisesta. Koulun- tai luokan kirjastokortin takaajan eli vastuuhenkilön tehtävänä on ohjeistaa oppilaat näin toimimaan.
Lainausta ja kirjastokortteja koskevat säännöt pätevät myös koulun kortteihin: lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja, poikkeuksena dvd:t ja konsolipelit. Aikuisten aineistosta peritään myöhästymismaksua 0,40 €/laina/vrk.
Koulukortin vastuuhenkilö voi hankkia kortille nelinumeroisen pin-koodin, jolloin lainat on helppo uusia myös verkkokirjastossa. Kannattaa ottaa käyttöön myös...
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio
Kansalliskirjaston sivuilla olevat kuvailusäännöt osoitteessa http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913
on tarkoitettu kaikkien aineistolajien luettelointiin. Niitä käytetään siis myös elokuvien luetteloinnissa.
Elokuvien luetteloinnissa saatetaan välillä käyttää apuna Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen elokuvien ikärajatietokantaa, sen löytää osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_meku&view=meku&Itemid=372&lang=…
Myös IMDb-tietokannasta saattaa joskus olla apua (http://www.imdb.com/).
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten -...
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
