Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC (UN Office on Drugs and Crime) arvioi, että maailmassa kuoli vuonna 2021 murhan uhrina 457 945 ihmistä, eli päivässä noin 1 255 ihmistä.
Lähde: YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto UNODC, Victims of intentional homicide – Regional Estimate.
Uuden kirjastokortin saa odottaessa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Mukana pitää olla voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, kela-kortti, passi tai ajokortti.
Uusi kortti maksaa kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Turun kaupunginkirjaston uudessa pääkirjastossa Linnankadulla on lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi kaikki aikuisten tietokirjallisuus eli luokat 00, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 79, 87-89, 9.
Eerikinkadulla Julininkulmassa on aikuisten kaunokirjallisuus ja taidekirjat ja musiikkikirjat eli luokat 04, 10.8, 80-86, 70-77 ja 78 (musiikki).
Eri osastot ja aihealueet ilmenevät kotisivultammme
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12566&culture=fi-FI&cont…
Kun katsot kirjaston tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=… kirjan sijaintia, saat saatavuus-näytöltä selville, millä osastolla ja aihealueella ja missä osoitteessa kirja sijaitsee.
Jos teos on aikuisten tietokirja,...
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Tästä Toivo Kärjen sovittamasta perinnesävelmästä on useita levytyksiä (mm. Markus Allan kokoelmassa 20 suosikkia: Sokeripala), mutta vain yksi nuottijulkaisu.
Tämä vain kolmen laulun sanat ja nuotit sisältävä julkaisu (X-Sävel, 1964) on luultavasti aika hankalasti löydettävissä, joten kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon (info@jazzpoparkisto.net, puhelin 09-757 0040), jonka kokoelmissa se ainakin on.
Valitettavasti nettihaulla ei löytynyt tietoa kyseisestä kävelijästä. Ei myöskään artikkelitietokannasta eikä HS:n digiarkistosta.
Mkrofilmattuja Seura-lehtiä on mahdollista päästä lukemaan Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot
sähköposti osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelin numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Käytäntöjä kilpailujen voittajalle ilmoittamisesta näyttää olevan useita. Kilpailulla on yleensä säännöt, joissa kerrotaan, kuinka voitoista ilmoitetaan, ja miten menetellään, jos voittajaa ei tavoiteta. Palkinnon voi menettää, jos ei tule tavoitetuksi.
Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
Kartanosta ilmestyi historiikki vuonna 1983: Kytäjä, kohtalon kartano / Aake Pesonen. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1452846__Skyt%C3%A4j%C3%A4…
Martti Haavion tuotannosta löytyy lukuisia eläinaiheisia runoja ja satuja.
Pieni aarreaitta 3, Runoaitta teoksesta löytyy ”Kanilaulu” –niminen lastenruno.
Haavion Iloista lorukirjaa voisi myös tutkailla.
Teosten saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/fi-FI
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
Kulttuurialan ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu media-assistentti jolla on toisen asteen audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto.
Katso lisää
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/opetusohjelma…
