Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Englannin kuullun ymmärtämisharjoituksia lukion I-luokkalaiselle löytyy valitettavasti vain kasetteina. Useita muita englannin kielikursseja on kirjastossa saatavina cd-levyinä.
Kirjaa ei näytä olevan lainkaan kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Teknillisen korkeakoulun kirjaston ja Vaasan tiedekirjaston kokoelmista. Kysy kaukolainauksesta kotikirjastostasi:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=
Lähin kirjasto sinulle on Rikhardinkadun kirjasto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto
Siellä voit ottaa kopioita paperilehdistä (Rikhardinkadun kirjasto säilyttää Helsingin Sanomia 6 kuukautta) tai tulostaa artikkelit kirjaston asiakastietokoneilta Helmet-kirjastoissa asiakkaiden käytössä olevan ePress-lehtitietokannan kautta (luettavissa kuluva ja kaksi edellistä kuukautta):
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…
Eri kirjastoilla on tässä vähän erilaisia käytäntöjä ja myös maksuja. Useimmat kuitenkin perivät jonkinlaisen korvauksen uudesta kortista, joka ei ole ensimmäinen kortti ko. kirjastossa.
Kuortaneen kirjaston internet-sivuilla kirjaston säännöissä sanotaan, että uusi kortti kadonneen tilalle maksaa 20 mk.
Vaikka päättäisit olla hankkimatta uutta kirjastokorttia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää laittamaan lainauksen esto siltä varalta, että joku muu sattuisi löytämään kadonneen korttisi ja yrittäisi lainata sinun nimissäsi, jolloin lainaajan vastuu on sinun siihen asti, kun olet ilmoittanut katoamisesta.
Näyttelijä Pekka Autiovuoren mahdollista kesäteatterityöpaikkaa 2006 ei ole helppo löytää ja pyydänkin kysyjää jatkamaan etsintää omatoimisesti. Tässä pari vihjettä:
http://www.kulttuuri.net/
http://www.nationaltheatre.fi/
> Palaute-valikkoon voi laittaa sähköpostia. Toivottavasti joku vastaa, koska teatteri taitaa olla kesätauolla.
Turun pääkirjaston tieto-osaston kokoelmissa on teos Martynn Randall: Volkswagen Passat 1996-2000 bensiini- ja dieselmallit. Kirja kattaa 1.6- ja 1.8-litraisilla nelisylinterisillä bensiinimoottoreilla (1595 cm[sup 3] ja 1781 cm[sup 3]) sekä 1.9-litraisilla nelisylinterisillä dieselmoottoreilla (1896 cm[sup 3]) varustetut mallit.
Teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Vaski-aineistotietokannasta, osoitteesta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Kaavojen etsiminen käsityölehdistä on varsin hankalaa, koska ei ole käytettävissä vuosikertojen hakemistoja. Suuren käsityökerhon mallihausta löytyi kuitenkin, vaikkakaan ei ihan voimistelupuvun nimellä, seuraavia:
Baletti- ja jumppapuku nro 8/2010 (eri kokoja)
Jumppatrikoot, -toppi, -paita, -housut nro 1/2006
Trikoot ja jumppatrikoot nro:t 1/2006, 1/2009, 11-12/2004 ja 8/2012
Vuosikeroja selailemalla voi löytyä toki enemmän. Käsityölehdet löytyvät valitsemalla hakusanaksi käsityö ja rajoittamalla haun sitten lehtiin, http://helmet.fi.
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/article/view/76953
Maanpuolustusvelvollisuuden käsitettä avataan hieman hallituksen esityksessä HE 139/2018 vp:
"Maanpuolustusvelvollisuus on yleinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia iästä ja sukupuolesta riippumatta. Perustuslaissa käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, mutta sen esitöiden mukaan säännös kattaa aseellisen maanpuolustuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustamisen ja siinä avustamisen tavat (HE 1/1998 vp, s. 181–182)."
Lainsäädännössä ei nähdäkseni tällä hetkellä ole keinoa saada vapautusta maanpuolustusvelvollisuudesta.
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on ehkä Otelli, Jean-Pierre, Mustat laatikot avautuvat tai saman kirjoittajan Mustat laatikot avautuvat 2, Sijaintitiedot Outi-verkkokirjastossa.
