Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Emme onnistuneet selvittämään kyseisen kivi/keramiikkatyön tekijää tai valmistusaikaa. Sen vähän heikosti erottuvasta pohjamerkinnästä tai signeerauksestakaan ei ollut apua.
Design-tunnistusapua voisi saada aihepiirin facebook-ryhmään liittymällä https://fi-fi.facebook.com/groups/574559599753462/ tai esimerkiksi antiikkia ja keräilyesineitä ostavista liikkeistä.
Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Tarkoitat varmaan Real Wild Child -kappaletta, jonka on säveltänyt Johnny Greenan, Johnny O'Keefe ja Dave Owens. Iggy Pop on tehnyt kappaleesta cover-version. Elokuvan version esittää laulaja Sarah Harding, joka on tunnettu mm. Girls Aloud -yhtyeestä.
Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt1024255/soundtrack?ref_=tt_trv_sndhttps://en.wikipedia.org/wiki/Wild_One_(Johnny_O%27Keefe_song)
Verkkosivuihin viitattaessa neuvotaan toimimaan ensinnäkin samoin kuin painettuihinkin lähteisiin viitattaessa. Eli jos lähteellä on henkilötekijä, viitataan nimellä ja vuosiluvulla.
Verkossa toimivasta äidinkielen viestintäopas Kielijelpistä löytyvät ohjeet myös verkkolähteiden merkintään:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-mer…
Saat kopioida kirjan sivuja blogiisi vain siinä tapauksessa, että lainaus täyttää sitaattipykälän 22 ehdot eli kyseinen lainaus (valokuva) on tekstisi havainnollistamisen kannalta välttämätöntä. Pelkästään "viihteen" vuoksi tällainen ei ole sallittua.
Netissä ei ole mitään "yksityistä", kaikkien luettavissa oleva blogi tarkoittaa aina teoksen levittämistä yleisön keskuuteen ja myös kopiointia eli kappaleenvalmistusta.
Heikki Poroila
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Kenttää 110 käytetään, kun bibliografisen tietueen pääkirjauksen otsikko muodostetaan yhteisönnimestä. Eli siis, aina, kun teoksen tiedoissa on kenttä 110, teokset hyllytetään sen mukaan. Käytännössä kyse on silloin yleensä musiikkiäänitteistä. Helsingin yliopisto : RDA-kuvailu Marc-formaatilla
https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Musiikin%20RDA-sovellusohje/03.%20P%C3%A4%C3%A4kirjauskent%C3%A4t%20%281XX%29/
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,...
Mitään tällaista koottua luetteloa ei varmaankaan ole tehty.
Helsingissä vastuu orpolapsista oli vuonna 1906 ensisijaisesti kaupungin terveydenhoitolautakunnalla, vuonna 1914 vastuuta siirrettiin myös kasvatuslautakunnalle. Kasvatuslautakunnan vastuulle tulivat yli kolmivuotiaat kasvattilapset eli "yksityiset elättiläiset".
Myös köyhäinhoito- ja holhouslautakunnallakin oli joitakin lastensuojelullisia tehtäviä.
Todennäköisesti tietoja isoisää koskevista viranomaispäätöksistä pitäisi etsiä näiden lautakuntien pöytäkirjoista ja asiakirjoista. Asiakirjoja voi kysyä Helsingin kaupunginarkistosta
http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/
Halila, Aimo
Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia. - Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin.
Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat.
Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta "Linkki maailman runouteen" löytyy tietoja Alfred Tennysonilta suomennettuista runoista. Runo The Kraken ei tietokannasta löydy. Runoa ei löytynyt suomennettuna muistakaan lähteistä.
"Linkki maailman runouteen" http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Runo The Kraken löytyy alkuperäisenä sivulta http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/atennyson/bl-aten-kraken…
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
