Jyväskylän kaupunginkirjasto järjestää perinteisen poistomyynnin myös vuonna 2010. Myynti on marraskuun ensimmäisellä viikolla. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä tilaisuutta.
Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Lahden kaupunginkirjastossa on kaikki suomenkieliset SFS-standardit, mukaan lukien käsikirjat käsikirjastossa. Myös kysymäsi käsikirja löytyy sieltä. Vuoden 2006 painosta (2. uudistettu painos) ei voi lainata, mutta vanhemman painoksen v:lta 2002 saa myös kotilainaan. Kirja löytyy luokasta 62.081 nimellä Koneiden turvallisuus. Käsikirjastossa standardit löytyvät aikuistenosaston perältä karttalaatikoiden läheisyydestä. Kysy tarvittaessa apua tietopalvelusta.
Lahdessa on standardeja myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa. Niistä löytyy myös englanninkielisiä standardeja ja ISO-standardeja. Koulutuskonsernin puolella standardit ovat käytettävissä online-palveluna. Tarkemipia tietoja saat tietokeskuksista. Aukioloajat ja...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Kyseessä on osa "Korkea veisu" Mikis Theodorakisin Mauthausen-balladin ensimmäisestä osasta. Sanat ovat runoilija Jakovos Kampanellisin runosta.
Runo sisältyy nuottijulkaisuun Rauhanlauluja. 2"(toimittanut Merja Hurri; Rauhankirjat, 1984, s. 144-147).
Voit tarkistaa nuottijulkaisun saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään...
Kaivattu kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin kuvittama Pikku Possun luontokirja : oppikirja pikkuväelle (Satukustannus, 1992). Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1985 nimellä Luontokirja.
Kirjan jokainen aukeama keskittyy yhteen otsikoituun teemaan: Kukkia, Puita, Syötäviä kasveja, Sieniä ja kaktuksia, Puun elämää, Lemmikit, Villieläimiä, Maatila, Tiesitkö että...?, Eläimet kotosalla, Linnut, Nokat, siivet ja jalat, Hyönteiset, Merenranta, Vuorilla, Erämaa, Lampi, Meren syvyyksissä, Napaseudulla, Viidakko, Suojaväri, Sää, Tulivuori, Joki, Aasia, Afrikka, Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Yö ja päivä, Kevät, Kesä, Syksy, Talvi, Luonnon ihmeellisyyksiä.
Possujen määrä kuvissa vaihtelee, mutta ainakin yksi löytyy...
Kappaleen If you come back from heaven esittää ainakin Lorrie Morgan vuonna 1994 ilmestyneellä levyllään War Paint. Lorrie Morgan on uudemman polven naiskantrilaulajia. Hänen kotisivunsa osoite on: http://www.lorrie.com . Sivuilta löytyy mm.discografia, jossa on linkki etsimääsi kappaleeseen. Voit kuunnella siitä ainakin pätkän ja varmistaa onko se etsimäsi kappale.
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/...
Kirjailijoista löytyy tietoa yleisesti ottaen hyvin sekä Internetistä että perinteisistä painetuista lähteistä, vaikkakin joidenkin aivan uusimpien kirjailijoiden kohdalla tietoa voi vielä olla niukalti.
Nettilähteistä linkkikirjasto Makupalat tarjoaa hyvän valikoiman linkkejä eri kirjailijoista kertoville sivuille: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508…. Toki hakuja voi tehdä myös suoraan kirjailijan nimellä käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea (http://www.google.fi).
Kirjastoista löytyy myös kirjailijoista kertovia kirjoja. Näitä voit hakea oman kirjastosi tietokannasta käyttämällä asiasanana kirjailijan nimeä muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai kysymällä paikan päällä kirjastossa.
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Suomessa oli pitkään käytössä vain yksi nimiluettelo, vaikka nimet saatettiinkin suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa kirjoittaa eri tavalla. Vuonna 1929 kieliryhmien nimipäiväkalenterit eriytettiin. Tällöin molemmissa esiintyi yhteisiä päiviä miesten ja naisten nimille. Lähtökohtana oli nimien yhteinen tausta (esim. Julius ja Julia, Aukusti ja Augusta). Vuoden 1950 uudistuksessa tämä käytäntö purettiin, ja miesten ja naisten nimet siirrettiin eri päiville. Tällöin ainoa poikkeus olivat Aatami ja Eeva, jotka saivat yhteiseksi nimipäiväkseen joulukuun 24. päivän. Tätä ennen Aatamin päivää vietetettiin 23.12. ja Eevan päivää 24.12. Seuraavissa, vuosien 1973 ja 1984 uudistuksissa tätä linjaa jatketiin. Vuonna 1995 tehdyssä uudistuksessa...
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä otettu käyttöön vuonna 2015, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole käytettävissä. Helmet.fi-sivustolta löytyy seuraava asiaa koskeva ilmoitus:
"Hyvä asiakkaamme
Kirjastojärjestelmässä ilmenneen vian vuoksi kirjastomaksuja ei voi maksaa verkkomaksupalvelussa toistaiseksi.
Helmet-kirjastoissa maksuja sen sijaan vastaanotetaan jälleen normaalisti.
Verkkomaksupalvelu otetaan käyttöön, kun kirjastojärjestelmä toimii ongelmitta. Asiasta tiedotetaan Helmet.fi-sivulla.
Kirjastojärjestelmän vikaa selvitetään yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa. Pahoittelemme tilanteesta aiheutuvaa haittaa.
Ystävällisin terveisin Helmet-kirjastot"
Sinun kannattaa siis seurata tilannetta helmet.fi-sivuston kautta. Toisaalta...
