Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Marie Buchananin kirjaa The painted girls ei tosiaankaan ole lainattavissa missä'n Suomen kirjastossa. Ruotsissa teosta on, joten halutessasi voit tilata teoksen kaukolainaan Ruotsista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://libris.kb.se/
Marie Buchananin teosta The painted girls ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille alla olevalla lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Nykysuomen sanakirjan mukaan vaatturinliitu on talkista tehty, ohueksi levyksi muovailtu liitu. Talkki on pehmeä, väritön, vihertävä tai kellertävä, kiillemäisesti lohkeava, käteen rasvaiselta tuntuva mineraali, joka on koostumukseltaan vesipitoista magnesiumsilikaattia.
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
En löytänyt lyhennettä Ucey. Sen sijaan Definitions.netin mukaan ucey on englannin kielen slangin adjektiivi, joka merkitsee veljellistä, sisarellista, miellyttävää tai yhteensopivaa. Sana on peräisin samoan kielen veljeen viittaavasta puhuttelusanasta uso. Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa se sai muodon uce. Adjektiivimuotoinen ucey ilmeisesti syntyi showpainin maailmassa. Se oli alun perin sanaleikki Uso-nimisten painijoiden sukunimellä.
Kristalli eli kristallilasi on määritelmältään lasia, johon on piioksidin eli kvartsin lisäksi lisätty lyijymonoksidia. Graniitti puolestaan koostuu punertavasta tai harmaasta maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitista löytyy siis samoja mineraaleja, mutta mainitsemasi kiviaines ei ole määritelmän mukaan kristallia. Lisätietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Virkkunen: Suomen kivet sekä Taipale: Kivet : etsijän ja keräilijän opas.
Parkanon kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.parkano.fi/palvelut/kirjasto/palvelut/laitteet.html kerrotaan, että kirjastossa on käytettävissä langaton verkko. Tarkempia tietoja ei anneta, mutta tuolta löytyy pulinennumero, josta voi tarvittaessa kysyä tarkempia tietoja.
Hei!
Pave Maijasen kappaleeseen "Joki ja meri"(joka on tehty nimimerkillä "Paavonen Maija"), ei valitettavasti ole nuotinnosta saatavana. Äänitteenä ko. kappale löytyy Lappeenrannan maakuntakirjastosta cd-levyltä Maijanen, Pave: Lähtisitkö: 28 suosituinta.
Ystävällisin terveisin
Helena Aflecht
musiikkiosastonjohtaja
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pl 237, Valtakatu 47
53100 Lappeenranta
puh. 05-6162350
helena.aflecht@lappeenranta.fi
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (...
Sanalla kaukorakkaus voi hakea kirjoja Helmet -kirjastojen tietokannasta, https://haku.helmet.fi/.
Suositeltavia kirjoja ovat Heidi Köngäksen "Dora, Dora" ja Marisha Rasi-Koskisen "Valheet : romaani". Erikoisemman lukuelämyksen eräänlaisesta kaukorakkaudesta tarjoaa Milla Keräsen "Sisilialainen ruusu". Monissa sota-aikaan sijoittuvissa kertomuksissa muistellaan myös kaukaista rakastettua. Uudehkona esimerkkinä näistä voisi mainita Mauri Paasilinnan "Jäämerentie" -kirjan.
Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa eli HelMet-kirjastoissa aikuisten aineiston varaaminen maksaa 0,50€. Se koskee myös cd-levyjä. Sen sijaan lasten aineiston varaaminen ei maksa mitään. Maksu peritään aineistoa noudettaessa. Varausohjeet löytyvät Internetistä HelMet-aineistohaun etusivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Microsoftin sivuilta löytyy suomenkielisiä ohjeita mm. Access-ohjelman käyttöön:
http://office.microsoft.com/fi-fi/access/FX100646911035.aspx
Myös tähän ohjeeseen, jossa tehdään Access-pohjainen asiakaskortisto kannattaa tutustua:
http://www.atsoft.fi/wlaccessasiakaskortisto.htm
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
