Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Hei, löydät tietoja syntyneiden määrästä eri vuosina Tilastokeskuksen Syntyneet-tilaston tietokantataulukosta 12dj -- Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan, 1751-2022. Tässä esimerkkipoimintana v. 1960 elävänä syntyneiden määrä.
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Vapaalla indeksoinnilla tarkoitetaan asiasanastoon sisältymättömien termien käyttöä indeksoinnissa, ja vapaan indeksoinnin sanaryhmiksi nimitetään termejä, joiden muodostamisesta on annettu erillinen ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä.
Asiasanaketjuissa on yhdistetty erillisiä asiasanoja ketjuiksi, jolloin ne muodostavat yhdessä hakutermin. Esim. Suomi--hallitusmuodot--historia tai rock--muusikot--naiset.
Nämä tiedot ovat YSA :n - Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkosivuilta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html joilta saat lisää tietoa kysymistäsi asioista, mm. luettelon vapaan indeksoinnin sanaryhmistä. Valitse Opastus -> YSA:n käyttöohjeet -> Asiasanaketjut -> Vapaa indeksointi.
Internetissä toimii Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmät.fi -palvelu, jonka haulla löytyy myös Topeliuksen näytelmiä, ei kuitenkaan kyseistä näytelmää. Näytelmäkirjailijaliiton kirjasto ei myöskään tunne näytelmäversiota Suvikylän Syynestä. Todennäköistä on, että satu on itse muokattu näytelmäksi, jolloin sitä kannattaa kysyä suoraan koululta. Myös Näytelmäkulmasta voitte vielä tiedustella asiaa (internet-osoite: http://www.dramacorner.fi/).
Kyyti-tietokannasta löytyy seuraavat kirjat:
-Varilo: Kehrääjän kirja
-Hukkinen: Luonnonkuitujen kehruu
Näistä Hukkisen kirja on yksityiskohtaisempi. Molemmat kirjat ovat esim. Kotkan pääkirjaston kokoelmissa. Aleksi-tietokannasta löytyy artikkeli Raippa: Koiran villa lämmittää Koiramme-lehdestä (numero 10, vuosi 2003). Internet-sivulla http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/innajaliisa/koirankarva.htm on tietoa koiran karvan käsittelystä.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Kangasalan kirjastossa tätä kirjaa ei ole, mutta se löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen ja noutaa sen Kangasalan kirjastosta.
Alla olevan linkin kautta löytyvät ohjeet varauksen tekoon:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Ihan kaikista kirjastoista et saa millään yhdellä haulla tietoa. Joitakin hakua helpottavia kanavia kuitenkin on:
Kaikkien maakuntakirjastojen (maakuntien keskuskirjastojen) yhteishaku löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on myös yhteishaku (tähän kuuluu muitakin kuin yleisiä kirjastoja) osoitteessa:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Kaikkien yleisten kirjastojen tietokantoja ei internetissä vielä ole, mutta ne jotka ovat löytyvät koottuna sivuille:
http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp
Näissäkin on ns. kirjastokimppoja eli yhdellä haulla saa useamman eri kirjaston aineistotiedot.
Suurin kokoelma näyttäisi olevan Itäkeskuksen kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28nuortenkirjallisuus%29%2…
Asia selviää Helmet-haun tarkennetussa haussa. Hakusanaksi nuortenkirjallisuus, kieleksi venäjä ja sijainniksi lähinnä kirjastojen lastenosastot.
Helmet-kirjaston kattavimmat venäjänkieliset kokoelmat ovat kuitenkin Espoossa Sellon kirjastossa sijaitsevassa Venäjänkielisessä kirjastossa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Venajankielinen_kirjas…
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
Olisikohan kyseessä Freeworldgroupin tekemä selainpeli "Evolution"? Omaan silmääni näyttää siltä, että monet mainitsemasi tuntomerkit täyttyvät.Peliä voi pelata edelleen täällä: http://www.freeworldgroup.com/games6/gameindex/evolution.htmPelin trailerin voi katsoa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=-xiC0maV3_Y
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Keliakiayhteydessä gluteiinilla tarkoitetaan vehnän, rukiin, ohran ja niistä risteytettyjen viljalajien päävarastoproteiineja, prolamiineja. Näiden viljojen prolamiinit käsittävät 50-80 % jyvän kokonaisproteiinista." Linkki Sanna Luodon tutkielmaan 2011, s. 10Keliakialiiton sivuilta löytyy lista viljalajeista, jotka eivät sisällä gluteenia. Niitä ovat amarantti, fonio, hirssi, kaura, kvinoa, maissi, riisi, tattari ja teff. Linkki Keliakialiiton sivustolleSivustolla Oats and helth, on taulukko kauran proteiineista. Niihin kuuluu myös pieni määrä gluteiinia, mutta ilmeisesti sellaisessa muodossa, ettei se aiheuta ongelmia keliakikoille. Linkki sivustolle.National Library of Medicine sivuilla selitetään riisijauhon gluteiinittomuus sillä,...
Työministeriön laatiman Työssä jaksamisen ohjelman olennaisiksi tekijöiksi on määritelty
- henkinen jaksaminen ja hyvinvointi
- työyhteisön toiminta ja kehittäminen
- työympäristö ja työolosuhteet
- työn hallinta, osaaminen ja ammattitaito
- työaika- ja työjärjestelyt
- henkilön oma fyysinen ja psyykkinen terveys.
www.mol.fi/jaksamisohjelma
Tässäpä pari kirjavinkkiä:
-Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky (kirjoittajat: Ahvo, Leea ... et al) - tämän kirjan sisällysluetteloa pääset vilkaisemaan myös Internetin kautta osoitteessa http://www.vk-kustannus.com/ikaantyvien3.htm
-Ikiliikkuja--liikuntaa ikäihmisille (suunnittelu: Raimo Reijonen, Maija-Liisa Pitkä jaJali Westergård)
Kumpainenkin on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista - voit tarkastaa saatavuustiedot osoitteesta http://www.libplussa.fi
Myös täältä voit löytää mielenkiintoisia linkkejä: http://www.makupalat.fi/urheilu.htm
Minulla ei valitettavasti ole kompetenssia arvioida kirjojen kovatasoisuutta (alempana mainittuja teoksia ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Seuraavat englanninkieliset kirjat löytyivät tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta hakusanalla opettajan työ. Mikäli haluat ehdottomasti kovatasoisuusarvioinnin, on viisainta kääntyä opettajankoulutuslaitosten kirjastojen puoleen.
The complex roles of the teacher : an ecological perspective / Shirley F. Heck, C. Ray Williams. Teacher’s College Press, 1984
Käyttäytymistiet. tdk:n kirjasto Bulevardi sekä useita muita tiet. kirjastoja
The school from the teacher’s perspective : the teaching space of eleven change-oriented teachers / Matti Lattu. Väitöskirja. University of Helsinki,...
