Valitettavasti ainakaan vielä Nurkkaa ei voi varata sähköisesti netin kautta. Kirjaston kotisivuilta löytyy kyllä tilavarauslomake, jossa Nurkan varaamiseen on kohta "Mikroluokka" (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…). Lomaketta ei kuitenkaan voi lähettää sähköisesti, vaan se on postitettava tai tuotava kirjastoon.
Nurkan varaustavat ovat siis:käynti pääkirjaston vastaanotossa, puhelinsoitto numeroon 06-325 3533, sähköpostilla varauksista huolehtivalle henkilölle (marika.vahakuopus(at)vaasa.fi) tai tilavarauslomakkeen toimittaminen kirjastoon.
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Ilmatieteen laitoksen Sää ja ilmasto -sivuilta löytyy myös tekstipohjainen säätiedotus. Jonkin verran grafiikkaa sivuilla kuitenkin on. Sivun osoite on http://www.fmi.fi/saa/.
Kirjastokortin ja salasanan saamisesta kerrotaan www.helmet.fi -sivulla:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
Korttia ei menetä jos muuttaa ulkomaille. Osoitetta ei voi vaihtaa ulkomaalaiseen osoitteeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
Kysymyksesi on aika laaja. Voisit ensi alkuun katsoa Oulun kaupunginkirjaston lastenosaston Teuvo sivuilta luettelon kauhukirjoista http://www.ouka.fi/kirjasto/lakauhu.htm . Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Minkähän ikäisille ajattelit kauhutarinoita? Ääneenluettavaksi sopivat kansansadut esim. Kuu paistaa, kuollut ajaa. Ja vähän nuorimmille esim. Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Lastenosastomme kirjastonhoitajat antavat mielellään lisävinkkejä.
Kysy kirjastonhoitajalta -sivuston arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ) löytyy tieto, että John Deweytä on käsitelty täällä aiemminkin. Kopioin tähän vastauksen vuodelta 2002: "Uusi kasvatus" -suuntauksen kehittäjiin kuuluu kasvatusfilosofi John Dewey. Hänen Experience and education -teoksensa (alkuper. 1938) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa). Tässä on ote Mette-Maria Kokkosen pro gradu -työstä:
"John Dewey, joka oli 1900-luvun vaikuttavimpia kasvatusfilosofeja, alkoi ensimmäisten pedagogien joukossa tutkia kokemusta ja sen merkitystä kasvatukselle ja oppimiselle. -- Tämä niin sanottu uusi kasvatus korosti ihmisen omia kokemuksia oppimisen lähteenä ja...
Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
Paavo Rintalan teosta "Pojat" koskevat kirja-arvostelut:
Huovinen, Pentti: Pojista (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Suomalainen Suomi 1958 s. 533-534.
Lounela, Pekka : Yhden kuolema (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Parnasso 1959 n:o 1
s. 181-182.
Rousti, Kalevi : Romaani Oulun pojista ; Paavo Rintalan "Pojat" - Kaltio 1958 n:o 7-8 s. 184.
Kaksi pro gradu -työtä, jotka käsittelevät Paavo Rintalan teosta "Pojat":
Seppälä, Juha : Toinen maailmansota Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus. 1982
Liuskari, Heleena : Sodan ja rauhan lapset Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus...
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Elise Title on kyllä julkaissut kymmeniä romaaneja, mutta niistä ei ole suomennettu kovinkaan monia. Romeon ja Afroditen lisäksi ainoa kotimaisista kirjastoista löytyvä romaanisuomennos on Harlekiini-sarjassa ilmestynyt "Neiti Bluen rakkaus", joka löytyy Frank monihaku-palvelun (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/) mukaan ainoastaan Kangasalan kirjastosta. Lisäksi Elisa Title on yksi useammasta tekijästä kirjassa "Onko hän se oikea?", joka käsittelee lähinnä parisuhdepsykologiaa ja löytyy Kymenlaakson alueelta (www.kyytikirjastot.fi) ainoastaan Pilkanmaan kirjastosta.
Frank-monihausta löytyy lisäksi muutama Elise Titlen englanninkielinen romaani:
Bleeding hearts (1997) Varastokirjasto
Chain reaction (1999) Helsingin kaupunginkirjasto,...
En löydä tätä Helmet-kirjastoista. Kylläpä sen luulisi löytyvän sentään tästä yhteiskirjastosta:
Hakaniemenranta 6:n yhteiskirjasto
Arkistojen henkilökunta
Katariina Rouvala, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 277
Helinä Uusitalo, erityisasiantuntija, puh. 0295 333 298
Arkistojen sähköpostiosoite
Osoitteeseen arkisto[ät]kotus.fi voi lähettää kaikki aineistoihin liittyvät yhteydenotot.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO), Opetushallituksen ja Suomen Akatemian yhteiskirjasto sijaitsee Hakaniemenranta 6:ssa, ensimmäisessä kerroksessa.
Kirjasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 12.00–15.45 sekä torstaisin ja perjantaisin 9.00–12.00. Juhlapyhien aattoina kirjasto...
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät...
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
Yliopiston almanakasta voi tarkistaa, että 24.10.1935 oli torstai.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
