Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman...
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Kirjaston kesätyöpaikat tulevat maaliskuun alussa Helsinki rekryn sivuille http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/etusivu
Tarkka päivä ei ole tiedossa eikä myöskään kesätyöpaikkojen määrä. Joka tapauksessa niitä tulee olemaan vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Kesällä kirjastoissa työskentelee myös Seure henkilöstön vuokrauspalvelun kautta hankittuja kesäsijaisia.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen.
Roihuvuoren kirjastossa ei valitettavasti ole lainattavia sähkömittareita. Helsingissä niitä näyttäisi olevan lainattavissa tällä vastaushetkellä Helsingin kirjastoautosta, Oulunkylän kirjastosta ja Vuosaaren kirjastosta. Laajemmat saatavuus tiedot Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osalta saa näkyviin osoitteesta http://www.helmet.fi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakunsanaksi ”energiamittari”.
Energiamittareita ei voi varata, joten mittari täytyy käydä lainaamassa kirjastosta, jossa sellainen on paikalla eli HelMetin mukaan tilassa ”hyllyssä”.
Helsingin energia lainaa energiamittareita mutta ainoastaan omille asiakkailleen. Tilaamisohjeet löytyvät osoitteesta http://helen.fi/palvelut/mittaritilaus.asp. Joillakin muillakin sähköyhtiöillä...
Kokeilitko Kirjastot.fi -sivuston monihaku Frankia http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ ? Valitsemalla alueeksi Pohjois-Pohjanmaan, löytyy Oulun kaupunginkirjastosta Ludith Levinen Not buing it https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1313824606&ulang=fin . Tosin lainassa, eräpäivä 25.8.
Frankissa voi etsiä myös muiden Suomen kirjastojen tietoja. Silloin löytyy useampia Levinen kirjoja.
Mikäli Levinen teoksia ei ole omassa kirjastossasi, voit pyytää kirjastoasi kaukolainaamaan niitä.
Ennakkovarauksia ei voi tehdä sellaisiin kirjoihin, joita ei vielä ole HelMet-tietokannassa. Heti kun löydät HelMetistä kirjan tiedot ja vähintään yhden niteen siitä, voit tehdä varauksen. Varauksen voi tehdä myös niteeseen, joka on vielä käsittelyssä.
Tätä kannattaa kysyä Suomen Kirjasäätiöltä, joka jakaa palkinnot. Tässä kirjasäätiön nettisivut, joista löytyy myös yhteystiedot: http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/kirjasaatio/
Kirjastojen kaukopalvelun kautta voi lainata kirjoja myös yliopistojen kirjastojen kokoelmista. Kaukopalvelusta peritään lähettäjäkirjaston asettama maksu.
Rikosrekisterilain 770/1993 ajantasaisen version 3-4a§:ssä määritellään tietojen luovuttaminen rikosrekisteristä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930770
Oikeusrekisterikeskuksen sivulta löytyy myös tiivistelmä Rikosrekisteristä
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriot…
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
Suomen eduskunnan sivulta löytyy tieto pisimpään valtiopäivillä istuneista kansanedustajista http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hx8200.htm
Tilaston mukaan Ilkka Kanerva ja Esko-Juhani Tennilä ovat istuneet pisimpään: 32 valtiopäivillä.
Ensinnäkin on valitettavasti todettava, että Medeia-nimi ja media-sana eivät ole kielellisesti yhteydessä
toisiinsa: media on latinan sanan "medium"(=keskikohta, välittäjä, tiedonvälittäjä) monikkomuoto. Medeia taas oli kreikkalaisessa mytologiassa Kolkhiksen kuninkaan Aieteen tytär ja kuuluisa noita, joka taikakeinoillaan auttoi Iasonia ryöstämään kultaisen taljan ja pakenemaan. Medeian tarinastakaan ei ole helppo löytää tekijöitä, jotka yhdistäisivät sen media-käsitteeseen, ellei tällaiseksi koeta hänen rooliaan välittäjänä isänsä ja Iasonin välillä.
Tarkempaa tietoa Medeian tarinasta löytyy kaikista antiikin mytologian hakuteoksista ja yleisesityksistä, esim. HENRIKSON, Alf: Antiikin tarinoita; LINDSKOG, Claes: Kreikkalaisia...
Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://www....
