Kävin läpi kokoelmamme Suomenlinna-aiheisia kirjoja mahdollisimman laajalti mutta valitettavan laihoin tuloksin. Suomenlinnaa käsitteleviä kirjoja kyllä on paljon, mutta juuri missään niistä ei käsitellä saarten väestöä eikä varsinkaan erikseen 1950- ja 1960-lukuja. Ainoa löytämäni kirja, josta saattaisi olla apua, on Ove Enqvistin ja MIkko Härön teos Varuskunnasta maailmanperinnöksi ( http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X&SORT=D&searcharg=var… ), jonka luvussa Suomenlinna kaupunginosana -> Asukkaat on pari sivua tekstiä saarten väestöstä kyseisillä vuosikymmenillä.
Tutkin myös tieteellisten kirjastojen valikoimaa Melinda-tietokannasta, mutta sieltäkään ei sopivaa aineistoa tuntunut löytyvän.
Ehkä asiaa kannattaisi...
Ensin HelMet -kirjastoista saatavat (katso tarkemmin http://www.helmet.fi):
1. Toisten kirjoissa : esseitä kirjoista, jotka kertovat yhteiskunnasta, globaalista tasa-arvosta ja kolmannesta maailmasta / Sisättö, Vesa
Helsinki : BTJ, 2007 (Vaajakoski : Gummerus Kirjapaino)
2. Faravid. 27. 2003 : Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja = acta Societatis historicae Finlandiae septentrionalis /
Rovaniemi : Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2003 (Jyväskylä : Gummerus)
3. Maan piiri ja elonkehä : professori Heikki Kirkisen juhlakirja /
[Joensuu ] : Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1997
4. Murhaava miljöö : tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista /
[Turku] : Turun yliopisto, 1994
5....
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista.
"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan näs ’niemi’....
Löysin aiheesta sivun, jossa oli ohjeita siihen, miten viitataan johonkin runolähteeseen. Linkki alla:
http://www.xn--minjanikk-02ad.fi/AeI-3-Kirjallisuuden-keinoja-ja-tulkintaa/Runous/Kuinka-runoon-viitataan/mobile/
Kirjastossa emme työtä emmekä signeerausta tunnistaneet. Ehdotamme, että käännytte Janakkalan kuvataideyhdistyksen (https://www.janakkalankuvis.net/), Hämeenlinnan taiteilijaseuran (https://hameenlinnantaiteilijaseura.fi/) tai Hämeenlinnan taidemuseon (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/vierailu/yhteystiedot/) puoleen. Heiltä löytyy tarvittavaa asiantuntemusta.
Fraasihaulla kappaletta ei löydy, mutta Finna.fi -hakupalvelu löytää kaksi teosta, joiden nimessä esiintyvät sanat ”sateen maa”. Toinen niistä on kappale ”Poudan ja sateen maa”, joka löytyy samannimiseltä Reisjärven kristillisen opiston kuoron äänitteeltä vuodelta 2010. Tämä äänite löytyy mm. Reisjärven kunnankirjaston kokoelmista. Toinen vaihtoehto on kappale ”Sateen maa”, jonka Olli Mäkelä on levyttänyt vuonna 2000. Mäkelän äänite löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta sitä voi kuunnella vain paikan päällä.
Lisätietoja löydät Finna-fi -sivuston hausta: "Sateen maa" | Hakutulokset | Finna.fi
Kyse ei ole sovelluksesta, äpistä. Uuden Helmet-Finnan mobiilikorttia ei tarvitse ladata mistään sovelluskaupasta. Jos sinulla on iPhone, avaa Safari-selain (tai Chrome, jos sinulla on sellainen iPhonella) ja mene osoitteeseen helmet.finna.fi. Tässä osoitteessa voit kirjautua omiin tietoihisi käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia. Kun olet kirjautunut, löydät Oma tili -valikosta oman mobiilikirjastokorttisi, jota voit käyttää kirjastokorttinasi aivan Taskukirjaston tapaan.
Voit tehdä sivustosta kuvakkeen puhelimeesi.
1. Napauta Jaa-kuvakkeen toimintovalikko auki.
2. Valitse Lisää Koti-valikkoon
3. Voit muokata kuvakkeen nimeä ja napauta Lisää.
Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen s2-opettajille/kouluttajille ei ole määritelty yleisiä kelpoisuusehtoja, vaan kukin koulutuksen järjestäjä päättää itse omista kelpoisuusvaatimuksistaan.S2-opettajalta/kouluttajalta vaaditaan usein kuitenkin seuraavia opintoja:ylempi korkeakoulututkintoperus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä tai S2-perus- ja aineopinnot (60 op)opettajan pedagogiset opinnot (60 op).Työkokemus voi korvata puutteita muodollisessa kelpoisuudessa. Sivutoimisen tai sijaisuutta tekevän s2-opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat joustavammat kuin päätoimisen s2-opettajan.Kelpoisuusvaatimukset https://www.suomenopettajat.fi/opiskelu-suomen-opettajaksi/kelpoisuusvaatimukset/S2-perus ja aineopinnot voi suorittaa näissä...
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikein, mutta jos haluat
ohjeita oman kotisivun tekemistä varten, niin voit tehdä haun
pääkaupunkiseudun kirjastojen plussa-tietokantaan (http://www.lib.hel.fi/
plussa/) asiasanalla www ja esim. rajauksella kirjat ja suomen kieli.
Saat noin 100 viitettä ja näet mihin kirjastoihin teokset on hankittu.
Internetistä löydät ohjeita ja oppaita kotisivun tekemiseen runsaasti,
esim. osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/kotisivu.htm (todella laaja ja
hyvä linkkihakemisto). Tässä osoitteessa on koottuna HTML-oppaita,
tyylioppaita, ohjelmia, kuva- ja äänilinkkejä ja myös mallisivuja.
Sivun teon alkeet HTML-kielellä löytyvät esim. osoitteesta
http://cartes.hut.fi/~forssen/www/index.html. Ja HTML-...
Tässä muutama golf-aiheinen nettisivu:
www.golf.fi
http://golfpiste.com
http://www.golfarit.net
Kirjoja joista voisit aloittaa:
Mc Cord: Golfia keltanokille, 2001
Woods: Miten pelaan golfia, 2002
Newell: Golfopas, 2003
Lisää golf-kirjoja löydät kirjaston aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanaksi golf.
(www.kuopio.fi/kirjasto)
Samantyyppinen satu on esimerkiksi Veronica Leon kirja Puuhameinen tyttö vuodelta 2005. Siinä tytölle taikoo pikku ukko hameita vuoren onkalosta, ja pukuja oli useita, myös hopean- ja kullanvärinen puku.
Asiasanalla "tapahtumamarkkinointi" ei tule Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä yhtään viitettä.
Saat kuitenkin yleistä kirjallisuutta aiheesta esim. käyttämällä asiasanoja "markkinointiviestintä", "markkinointi" + "suunnittelu" tai "myynninedistäminen". Jos on kysymys esim. messujen järjestä-
misestä kirjastossa on teos Siskind, Barry: The power of exhibit marketing (1998). Tiedottamisesta on
hyvänä esimerkkinä Ikävalko, Elisa: Käytännön tiedottaminen: yhteisöviestinnän käsikirja (1999) tai Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän ABC (1999).
Lehtiartikkeleita kannattaa hakea Aleksista, joka on CD-Rom-muotoinen artikkelitietokanta ja
asiakaskäytössä käsikirjastossamme. Hakusanoilla "tapahtuma" ja "markkinointi" tulee muutama...
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Valitettavasti kirjastoilla ei ole ainakaan vielä striimauspalvelua, jonka kautta voisi katsoa suomenkielisiä/suomalaisia sarjoja. Sen sijaan joidenkin kirjastojen asiakkaat voivat katsoa Kirjastokinon elokuvatarjontaa, johon kuuluu kotimaisiakin elokuvia, myös ulkomailla. Voit tarkistaa täältä, minkä kirjastojen asiakkaille kyseinen palvelu on tarjolla: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq;jsessionid=DC436671A16D7294F50BAAD30…
Yle Areenassa on kotimaisia sarjoja, joita voi katsoa maksutta myös ulkomailla. Lisätietoa täällä: https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/360014591554-Areenan-k%C3%A…
Michael Franzese on entinen mafiapomo, joka kuului Colombon mafiasukuun. Nykyään hän on katkaissut kaikki suhteet mafiaan. Hänen elämäkertansa Veriliitto on lainattavissa kirjastosta.
Michael Franzese: Veriliitto OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1473193
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.Lähteet:Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
