Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finlandhttps://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canadahttps://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finlandhttp://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa vaihtoehdoissa...
Suurin osa pääkaupunkiseudun LP-levyistä on sijoitettu Tikkurilan musiikkiosaston varastoon.
Mutta kuten mitä tahansa aineistoa, myös LP-levyjä voi tilata. Nähdäksesi mitä kaikkea LP-levyinä vielä löytyy, käytä Helmetin tarkennettua hakua tai perinteistä aineistohakua ja rajaa aineisto LP-levyksi.
THL:n ylläpitämästä FINELI-tietopankista löydät tiedot elintarvikkeiden koostumuksesta. Tässä on linkki tekemääni hakuun kaliumin määrästä eri elintarvikkeissa: Elintarvikkeet (haku) - Fineli
Tässä vielä suora linkki FINELI-tietopankin etusivulle: FINELI - Mitä ruoka sisältää - THL
Tässä myös linkkejä muutamiin artikkeleihin, joissa vertaillaan ja listataan kaliumin lähteitä:
Kalium – lähteet, hyödyt ja saantisuositus | Terveystalo
10 runsaasti kaliumia sisältävää ruokaa - Askel Terveyteen
Kaliumin lähteitä on monia | Anna.fi
Kalium TOP 10: Näistä saat runsaasti kaliumia | KUNTO PLUS
Valitettavasti tätä Kassu Halosen säveltämää laulua Mielenrauhaa ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino taitaa olla yrittää saada yhteys säveltäjään itseensä ja kysyä suoraan. Yhteystietoja meillä ei ole antaa, mutta kenties Haloselle menisi viesti Vaalan Manamansalossa olevan Kassu Halosen Taidetalon kautta. 040-7096157 ja Taidetalo@hotmail.fi
Heikki Poroila
Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim....
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Sauhu-Santtu -sarjaa esitettiin alun perin Pikku Kakkosessa vuonna 1998. Se on esitetty uudelleen vuonna 2008. Sarja oli katsottavissa Yle Areenassa, mutta se on poistunut 10.3.2022. Sitä ei tällä hetkellä pysty katselemaan missään, koska se ei ole katsottavissa myöskään RTVA-katselu- ja kuuntelupisteissä, eikä siitä ole tehty DVD-julkaisua. Voit toivoa sarjan palauttamista Areenaan Ylen palautekanavan kautta.
Lähteet
Sauhu-Santtu -sarja: Sauhu-Santtu – kotitonttu seikkailee 1990-luvun lastensarjassa | Elävä arkisto | yle.fi
Yle Areena: K1, J1: Puuhellan uusi asukas | Sauhu-Santtu | Yle Areena
RITVA-tietokanta: Ohjelman tiedot : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
YLEn palaute (toive ohjelmista): Asiakkaiden Service Portal - Customer Service...
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Jooga-asentojen eli asanoiden nimet ovat sanskriitin kielisiä. Yleisimpien asanoiden nimet sanskriitiksi, suomeksi ja englanniksi sekä niiden kuvat löytyvät esimerkiksi joogaa verkko-opetuksena tarjoavilla sivustoilla Joogit ja Yogobe. Myös osassa joogakirjoista on asanoiden nimetkin.
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Sanalla kiire on tavallisen merkityksen 'käytettävissä olevan ajan niukkuus' lisäksi vanhempi merkitys 'päälaki'.
Joku on siis pukeutunut päälaesta kantapäähän.
Sana kiiri on taas jiirin rinnakkaissana ja tarkoittaa rakennusalalla
listojen, kehyslautojen tms. viistoa liitesaumaa.
Lähteenä käytetty: Suomen kielen perussanakirja, osa 1. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1990
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
