Helsingin kaupunginkirjasto ei tarjoa näitä palveluja asiakkaille, mutta Kampin ostoskeskuksessa on jokunen pelikauppa, joka hioo maksusta pelilevyjä. Varmaankin hiovat cd-levyjä myös.
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Luontaistuotteella ei ole virallista määritelmää. Luontaistuotteella voidaan tarkoittaa mm. luontaistuotekaupoissa myytäviä, lääkkeen tavoin annosteltavia pillereitä ja puristeita, jotka yleensä sisältävät yleensä lievästi vaikuttavia rohdos- ja lääkekasveja, vitamiineja, kuituja tai rasvahappoja. Tällaiset luontaistuotteet luokitellaan elintarvikkeiksi ja elintarvikelainsäädäntö nimeää ne erityisvalmisteiksi ja ravintoainevalmisteiksi.
Termillä voidaan tarkoittaa myös luonnonmukaisesti viljeltyjä elintarvikkeita tai niistä valmistettuja tuotteita. Joskus myös homeopaattisia ja antroposofisia valmisteita sekä rohdoksia kutsutaan luontaistuotteiksi.
Aiheesta lisää esim.
Enkovaara, Anna-Liisa: Luontaistuotteiden haittavaikutukset. Suomen...
Yksi mahdollinen syy ongelmaan on se, että kiintolevy on niin täynnä ettei siellä ole tilaa luoda uusia palautuspisteitä. Jos levyllä kuitenkin on tarpeeksi tilaa, niin Windowsin rekisteri voi olla vahingoittunut. Microsoftin englanninkielisiltä sivuilta löytyy ohjeet rekisterin korjaamiseen tässä tilanteessa osoitteesta
http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;303354
Kyseiseltä sivulta löytyy kolme erilaista tapaa korjata Windowsin rekisteri.
Nettikahviloiden määrä Suomessa ei selviä mistään rekisteristä tai tietokannasta. Voit halutessasi etsiä nettikahviloita Internetin hakukoneilla esimerkiksi sanoilla nettikahvilat tai Internetkahvilat.
Kaupparekisteristä voi etsiä yritysten tietoja hakusanalla osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet.html mutta sielläkään ei nettikahviloita ole eritelty.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE...
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Tilastoja kukkateollisuudesta löytyy esimerkiksi www-julkaisusta Kukkaloiston kääntöpuoli, osoitteesta
http://www.sask.fi/Documents/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf
(Kannattaa myös lukea läpi julkaisun lähdeluettelo, josta saattaa löytyä lisää kiinnostavia julkaisuja.)
Painetuista lähteistä avuksi saattaisivat olla seuraavat Puutarha ja Kauppa -lehden artikkelit:
-2003, nro. 13: Kukkaostot vähenivät aavistuksen vuonna 2002
-2003, nro. 48: Kukka-ala katsoo kriittisesti tulevaisuuteen
-2000, nro 32: Erikoiskukat elättävät EU-Suomessakin
-1998, nro. 20: Kukkaostokset siirtyvät ihmisvilinään
Lisäksi tietoa voi etsiä myös Kauppapuutarhaliiton www-sivuilta osoitteesta
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
