Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Kissistä löytyy tietoa yhtyeen kotisivulta https://www.kissonline.com/ sekä esim. Musiikkikirjastot.fi-levyhyllystä, http://levyhyllyt.musiikkikirjastot.fi/kiss-lick-it-up-kadonneen-kitari… . Youtubesta löytyy Kiss-materiaalia ja kirjojakin on, esim. Kiss : legendan synty 1972-1975 / Ken Sharp. 2014.
Esa Pakarisen esittämänä kappaletta "Ota ja omista" ei ole CD-levynä kirjastoissa. Kansallisdiskografia Violan mukaan sitä ei ole CD:nä ollenkaan. Fredin esittämänä kyllä löytyy CD.
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon.
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa nimikysymykset, sillä siellä on melkoinen tietopankki etunimistä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko. Vastaukseksi saat seuraavan tiedon: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna.
Marjut on Marian hellittelymuoto (pikku Maria). Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Merkitys saattaa tutkijoiden mukaan olla esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös...
Näistä voisi olla hyötyä:
Teubes, Annien: Stylish doggwear.
Saatavuustiedot löytyvät aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Lehtiartikkeli:
Hietaranta, Paula: Pikku koiran syysvaatteet. Suuri käsityölehti 2003, nro 10. ss.24-25,63
Koiran liivi:
Törmä, Ritva: Turvallista matkaa. Suuri käsityölehti 2004.nro 9 ss.24-25,63-64
kuvia koirien takeista
http://www.kanetti.fi/~ktukia/vaatetus.shtml
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Tietolähteistä ei löytynyt vastaavaa sananlaskua suomalaisista fraasisanakirjoista ja sananparsioppaista. Vastaava sananlasku suomeksi voi olla myös ihan muilla sanoilla kuin ruotsinkielisessä versiossa. Mutta vastavuoroisuudesta tässä luultavasti on kysymys. Sananlasku "Vuoroin vieraissa käydään" voisi olla lähellä merkitystä.
Painettujen lähteiden lisäksi internetissä on tietokantoja, joista voi etsiä.
Kotimaisten kielten keskuksen murrearkiston sananparsikokoelmat:
http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml
Matti Kuusen kansainvälinen sananlaskujen luettelo
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html
