C-kasettien digitointi onnistuu Kirjasto 10:ssä. Digitointilaitteen voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5000 tai osoitteessa https://varaamo.hel.fi/.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Hyväkuntoisia kirjoja voi tarjota lahjoituksena paikalliselle kunnankirjastolle. Ensiksi kannattaa kuitenkin puhelimitse varmistaa, että he ottavat lahjoituksen vastaan.
Kirjastot yleensä katsovat, mitä kirjoja he tarvitsevat kokoelmaansa ja ottavat kokoelmaansa vain ne. Loput lahjoitetut kirjat saatetaan sijoittaa asiakkaille ilmaiseksi tarjottavien lahjoituskirjojen hyllyyn tai, jos ei sellaista ole, suoraan poistoon.
Lahjoittaja voi myös, mikäli näin sovitaan, noutaa takaisin itselleen ne kirjat, joita kirjasto ei pysty sijoittamaan kokoelmaansa.
Lovisa on Loviisan ruotsinkielinen vastike. Loviisa on suomalais-ruotsalainen muoto ranskalaisesta Louise-nimestä, joka puolestaan on Louis eli Ludwig-nimen sisarnimi. Ludwig-nimi perustuu muinaissaksalaiseen nimeen, joka tarkoittaa maineikasta taistelijaa. Ludwig on ollut suosittu paitsi hallitsijoiden ja pyhimysten nimenä myös monien taiteilijoiden nimenä erityisesti Saksassa (esim. Ludwig van Beethoven). Nimen suosiosta kertovat myös sen monenlaiset muunnokset eri maissa.
Suomalaiset Loviisat, kuten myös Loviisan kaupunki ovat olleet Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan kaimoja. Loviisan ja Lovisan nimipäivää vietetään Suomessa 25.8.
Lähteet ja lisätietoja: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suuri etunimikirja (Pentti...
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa kerrotaan Sinikka nimestä seuraavaa:
- Sinikka-nimen kantana on värin nimitys sini, josta Eino Leino muodosti erittäin aidolta kuulostavan etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle näytelmässä Lalli (1907). Säveltäjä Toivo Kuula sai nimenomaan tästä näytelmästä nimen tyttärelleen Sinikka Kuula-Marttiselle (s. 1917). ...
Etunimia kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kopioin arkistosta annetut vastaukset:
NAOMI juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
CHRISTINA on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa...
Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Kari Suomalainen kuoli 78-vuotiaana 10.8.1999. Hänen toivomuksestaan hautajaiset pidettiin perhepiirissä.
Vaimo Lippe Suomalainen kertoo kirjassaan Elämässä kiinni, että siunaus tapahtui myös Pyhän Henrikin kirkossa. Karin tahdon ja tarkkojen ohjeiden mukaisesti hänen tuhkansa siroteltiin järveen Kokkokallion edustalle Visavuoressa. Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimiva taiteilijakoti. Kari Suomalainen oli taiteilija Emil Wikströmin tyttärenpoika.
Lähteet:
http://www.visavuori.com/
Suomalainen, Lippe: Elämässä kiinni
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Valtion elokuvatarkastamon tehtävänä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettäviä ja levitettäviä kuvaohjelmia ja asettaa niille ikäraja. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta http://www.vet.fi/ löytyy tietoa asiasta. Sivuilta löytyy elokuvien ikärajatietokanta http://195.197.150.133/elokuvahaku/EH1200.aspx josta voi hakea jonkun tietyn elokuvan/kuvaohjelman ikärajatiedot. Esim. juuri Lovejoy -sarjan 18 vuoden ikärajakielto löytyy tietokannasta. Kirjaston tulee noudattaa näitä ikärajoja.
Beth Kincaid on salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen kirjailija K. A. Applegate.
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta...
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiot…
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät...
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Nimi Valentina/Valentine on naispuolinen vastine miehennimelle Valentin. Nimi on latinasta lähtöisin, sen alkuperä on latinan verbissä valere 'olla voimissaan', 'voida hyvin'. Nimen merkitys siis olisi 'vahva', 'terve', 'hyvinvoiva'. Nykyisiin kalentereihin Valentin (siis miespuolinen vastine) on tullut pyhimyspäivistä. Tunnetuin niistä on helmikuun 14. päivä, jolloin on muisteltu noin v. 270 teloitettua roomalaista marttyyripappia Valentinusta. Jo vanhastaan tätä päivää on vietetty (Englannissa, Ranskassa, myöhemmin Amerikassa) ystävien ja rakastavaisten päivänä. Suomessakin kalenterissa on nykyään maininta ystävänpäivästä 14.2., ruotsalaisessa kalenterissamme puhutaan kaunopuheisesti 'kaikkien sydänten päivästä' (Alla hjärtans dag)....
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
