Suurin osa pääkaupunkiseudun LP-levyistä on sijoitettu Tikkurilan musiikkiosaston varastoon.
Mutta kuten mitä tahansa aineistoa, myös LP-levyjä voi tilata. Nähdäksesi mitä kaikkea LP-levyinä vielä löytyy, käytä Helmetin tarkennettua hakua tai perinteistä aineistohakua ja rajaa aineisto LP-levyksi.
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Agricolan, Suomen historiaverkon, (http://www.utu.fi/agricola/) sivuilla on hakemistossa talous- ja sosiaalihistorian linkkejä. Sivuilla on myös hakumahdollisuus. Kirjallisuutta löytyy enemmänkin, esimerkiksi: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisten sosiaalisen turvan historia / Jouko Jaakkola ... [et al.], Pulma, Panu: Suomen lastensuojelun historia, Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa, Turpeinen, Oiva: Näläntorjunta ja hyvinvointivaltion perusteet, Talous, valta ja valtio : tutkimuksia 1800-luvun Suomesta / Pertti Haapala (toim.).
Lyhyt ja kuitenkin suhteellisen monipuolinen katsaus Ruotsin infrastuktuurin löytyy Internetissä Finpron sivuilta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Ohessa luettelo Suomen kirjastoissa olevista lobotomia-aiheisista kirjoista. Lisäksi monissa muissakin psykiatrian kirjoissa on aiheesta ainakin jotakin tietoa. Kaksi ensimmäistä luettelon kirjoista on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Muista voit tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kautta tilatut kaukolainat maksavat 6 euroa / kpl.
Vataja, Risto: Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969. Helsinki : Stakes, 1997
Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla / Eero Elomaa ja Ilkka Taipale (toim.). [Tuusula] : Kellokosken sairaala, 1996
Lindstedt, Ove: Normaalien henkilöiden ja skitsofrenia...
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Suositeltava tieto riippuu projektisi painopisteistä. Parhaiten voisit saada lisätietoa Puola-projektiisi vierailemalla kirjaston tietopalvelussa, jossa voit hyödyntää myös kirjaston työasemilla olevien tietokantojen tietoa, esim. sähköisiä tietosanakirjoja ja lehtiartikkeliviitteitä.
Tietoa Puolasta saat ainakin osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Puola . Voisit myös tutkia, löytyyko Makupalat-hakemistosta (http://www.makupalat.fi )kohdasta Vapaa-aika/Matkailu.Maat projektisi kannalta hyödyllistä maakohtaista tietoa. Englannin kielellä voit hakea Puola-tietoutta Britannica-tietosanakirjasta, os. http://www.britannica.com/.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydä tarkempia tietoja. Hän on syntynyt vuonna 1939.
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo (1994), ISBN 951-611-917-4.
Unissakävelijä (1994), ISBN 951-611-860-7.
Kehtolaulu, ISBN 951-611-723-6.
Kielletty puutarha (1990), ISBN 951-611-305-2
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti...
Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes...
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa...
Miklos Nyiszlin kirja "Auschwitz: a Doctor´s Eyewitness Account" ei ole julkaistu suomeksi.
Lähikirjastosi kaukopalvelun kautta saat englanninkileisen version luettavaksesi. Kokkolan kaupungikirjastossa veloitamme 5 € / kaukolaina.
