Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx
Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän...
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 19.4.1997 tarkastettavaksi VTL Anni Vilkon väitöskirja "Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta". Kirja on hankittu ainakin pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin sekä useimpiin maakuntakirjastoihin. Jos omassa kirjastossasi ei kirjaa ole, sen voi saada kaukolainaksi muualta.
Muita kirjoja: Otteita kulttuurista : kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta. Kust. Jyväskylän yliopisto, 2000,
Kerro vain totuus : elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus / toim. Elina Haavio-Mannila ym. Kust. Gaudeamus 1995,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista / toim. Ulla Piela. Kust. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
Omaelämäkerran...
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Suomenkielistä tietoa Anders Jacobssonista on internetissä melko vähän: lähinnä Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Jacobsson_ja_S%C3%B6ren_Olsson) ja lyhyesti myös kustantaja Otavan sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/j-l/jacobsson___olsson/fi_FI…).
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on artikkeli kirjailijasta.
Anders Jacobssonia koskevia kysymyksiä on lähetetty meille aiemminkin. Voit selata vanhoja vastauksia menemällä arkistoomme (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) ja kirjottamalla Etsi arkistosta -kohtaan "Anders Jacobsson".
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
Sofiannaa ei löydy nimipäiväluetteloista eikä nimellä ole kalenterissa nimipäivää. Sofianna vaikuttaa Sofiasta ja Annasta yhdistellyltä. Sofian nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on 15.5. ja Annan 9.12.
En löytänyt tähän yksittäistä syytä. Ehkä eläinlääkäri osaisi auttaa tässä asiassa.
Kanin hoito-ohjeita löytyy verkosta ja kirjoista,
kirjaston kirjat, https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=kanin+hoito&type=AllFiel…
Pesu ry, https://www.pesu.org/kanin-hoito-ohjeet ja
Sey, https://sey.fi/lemmikkitieto/kani/
Kanin ravinto, https://evidensia.fi/hoitovinkit/kanin-ruokinta-elainlaakarin-ohjeet/
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta. Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991.
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden ensimmäisestä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty jo useita kertoja R. L. Stinestä. Vastaukset kannattaa katsoa palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Hakusanaksi voi kirjoittaa "stine".
R. L. Stinestä löytyy tietoa mm. Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.Tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Maritta tulee nimestä Marita. Se on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta ("pikku Maria"). Toisinaan Maritaa on pidetty lyhentymänä Margaretasta.
Sirpa -nimen alkuperä on epävarma. Se saattaa olla Siiri, joskus on viitattu sanaan sirpale.
Lähteenä vastauksessa teos Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Nimikirjoja kirjastojen kokoelmissa on useita.
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, https://www.stat.fi/til/matk/2018...
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Sademetsän eläimistä saat tietoa suomen kielellä mm. seuraavista kirjoista ja videoista: Greenaway: Viidakko (kirja); Avara luonto - sademetsän väki (video); Gamlin: Sademetsän siimeksessä (kirja); Viidakko (video); Sademetsä (kirja); ja Maailman sademetsät (kirja). Netistä sademetsätietoa löytyy mm. osoitteessa http://www.wwf.fi/?group=sademetsat
